Viikon odotetuin päivä

Maanantaina oli kiva yllätys, kun mun lounaaksi varaama puuro jäi odottamaan seuraavaan päivään. Ystäväni J laittoi viestiä aamupäivällä, että lähdenkö sen ja pikku-M:n kanssa lounastamaan Amarilloon muskarin jälkeen. No tietenkin lähden! <3

Alkuillan hengailin ja laiskottelin kotona hetken ennen salille suuntaamista. Poljin pyörää, tein vatsoja, alaselkää, kylkiä ja vähän myös punnersin. Sitten poljin taas pyörää. Semmonen aika tehokas tunti ja vartti, että sykkeet pysy tasaisen korkealla. Serkkupoika tuli vielä iltakahviseuraksi ja vaihtamaan kuulumisia. Sain sille syötettyä kätevästi edellisen päivän kinkkupiirakkaa ja amerikkalaista juustokakkua. ;)

Eilen sainkin aika kosteassa säässä polkea töihin, kun taivaalta tihkutti vettä. Onneksi on kunnon ulkovaatteet, niin ei haittaa vaikka kura roiskuu. Tiistai olikin tämän viikon odotetuin päivä, sillä sain vieraakseni ihanan ystävän Saksasta! Bonuksena tuli hänen pieni 2,5kk poikansa kyläilemään. <3 Oli mahtavaa vaihtaa kuulumisia livenä, eikä pelkästään whatsappissa. Pojan ehdin ensimmäisen kerran nähdä joulun jälkeen, kun ikää oli vain kolme viikkoa!
Tein pikaisesti töiden jälkeen gluteenittoman kinkkupiirakan tarjottavaksi. Aika meni taas jotenkin ihan liian nopeesti, sillä nyt tuntuu että monta juttua jäi höpöttämättä! Mutta kyllä se maailma taas kirkaistui ja kaikki näyttää vaaleanpunaiselta unelmalta. Hah! ;)
Illalla tein vielä tälle päivälle valmiiksi kasvissosekeittoa. Tällä kertaa siitä tuli todellinen terveysversio, sillä jääkaapista ei löytynytkään ruokakermaa..

Tänään kannustettiin Suomelle pari mitalia ja lätkäjoukkue voittoon matsista Venäjää vastaan! Lisäksi kävin Heidin kanssa fiilistelyjumpalla, nimittäin Fitness Fusionissa. Kerroin jumpasta marraskuussa tässä postauksessa. En tosiaan tuo marraskuun jälkeen kyseisellä tunnilla ole käynyt, vaikka siitä jäikin tosi kivat fiilikset! Ihan niin kuin tälläkin kertaa. Kysessä ei silti ole mikään hengittelytunti, vaan oikeesti aika rankka kokonaisuus. Mutta missään tapauksessa ei mikään maksimisyketunti, kuten se uutuusjumppa heart beat. Vilkasin sykemittaria, niin kyllä ne lyönnit huiteli 160 paikkeilla. Mutta ihanaa liikkuvuutta ja syviä lihaksia kehittävä kokonaisuus. Huomasin jälleen olevani notkea kuin rautakanki. :)

Työviikko on ylittänyt jälleen jo puolivälin ja aurinkokin laskee vasta puoli kuuden aikoihin. Ja mitä loppuviikolle on luvassa, niin palavereja töissä ja maaseudun rauhaa viikonloppuna. Sekä sunnuntaina tyttöjen kanssa syömään ja keilaan! Mahtavaa. :)

Värikästä. Siinä kiehuu sosekeittoa varten kasvikset.