torstai 13. helmikuuta 2014

Onni onnettomuudessa

Lähti torstaiaamu oikein loisteliaasti käyntiin, kun auto tuli kevyenliikenteenväylällä suoraan kylkeen. Onni onnettomuudessa, vauhti oli tosi hiljanen että tilanteesta selvittiin jopa ilman mustelmia. Enkä kaatunut, kun sain jalalla puskurista tukea. Ratissa oleva leidi ei kyllä ilmeisesti noteerannut mua ollenkaan, kun lähti autollansa ylittämään kevyenliikenteenväylää ajaakseen rakennuksen pihaan. Mutta kamala tunne kun se auto vaan tulee suoraan kohti. Ärsyttää vaan se, etten tajunnut jäädä räyhään paikalle, vaan jatkoin järkyttyneenä matkaani.

Iltapäivällä polkasin kevyesti kulkevalla Crescentilläni kotiin pikaisesti leipomaan lohipiirakkaa vieraille. Muffarit valmistui eilen, niin ei tullut edes kiire. Antti oli yövuoronsa ja sitä seuranneiden "yöunien" jäljiltä imuroinut, niin oli kiva ottaa vastaan ihana kummitäti ja ihana serkkutyttö. Tai "tyttö", vuodet vierii ja E alkaa oleen jo nuori nainen. ;) Voi miten tätimäinen kommentti....

Muffarit tarjolla

Mmm, lohipiirakasta tuli oikein hyvä. Se sai ajaa tämän illan päivällisen asemaa. Tuliaisiksi saatiin ihana kynttilälyhty!

Tuliainen :)
Huomenna on ystävänpäivä. Lähetän mun kaikille rakkaille ystäville ympäri maailmaa lämpöisiä ajatuksia! <3 Antin kanssa mennään töiden jälkeen syömään ja leffaan. Viikonloppu on yllättäen taas täynnä ohjelmaa, mutta ihanaa sellaista! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti