Vauvantuoksuista keskiviikkoa

Keskiviikkona mä olin ehkä astetta fiksumpi, ja laitoin pitkähihaisen trikoopaidan päälle vaan nahkatakin, ennen kuin suuntasin kotiovesta ulos ja kohti työpaikkaa. Lämmin tuli siltikin töihin polkiessa, mutta takkia ei tarvinnut avata.
Aamu oli sinänsä aivan loistava, sillä lapsuudenystäväni lähetti kuvan illalla syntyneestä pienestä ja suloisesta tyttövauvastaan. <3 Onnea koko perheelle!

Töiden jälkeen pyörähdin keskustassa ennen kuin menin kotiin. Kävin katsomassa illan kyläpaikkaan tuliaisia. Kävimme siis iltakahvilla kaveripariskunnan luona, jonne (myöskin) on ollut tarkoitus mennä jo pidemmän aikaa. Tämäkin ilta sovittiin jo yli viikko sitten ja merkittiin kalenteritapahtumaksi, jotta ei estettä vierailulle enää tule. Äh, saamattomuus huipussaan. Mutta onneksi tämmöisia iltakahvitteluita voi suorittaa ihan arki-iltoinakin, kun viikonloput ovat muutenkin hyvin tapahtumapainotteisia.

Jouluisia tuliaisia

Mä oon päättänyt ottaa kirppispöydän viikoksi vielä ennen joulua. Oon suunnitellut sitä jo kauan, mutta nyt on tullut mitta täyteen vaatehuoneen vaatepaljoudesta. Rankalla kädellä vaatteita kirpparille, samoin muita tavaroita, joiden säilyttämiselle en koe todellista tarvetta. Mä olen organisointi- ja kontrollifriikki, ja mun täytyy tietää missä mitäkin on, ja minkäkin verran. Mä en tällä hetkellä siedä sitä, etten muista tarkalleen mitä varaston muovilaatikoista löytyy. Keväällä mä inventoin ne taatusti. Jos mä lähden vaikkapa vain viikonlopuksi reissuun, mun tarvitsee kirjoittaa etukäteen post-it -lapulle pakattavat tavarat/vaatteet. Kun mä nään ne selvästi paperilla, mun ei tarvitse miettiä olenko muistanut pakata kaiken tarvittavan mukaan. Samalla välttyy turhalta pakkaamiselta. Nykyään tosin alkaa tuo iPhonen muistiinpano -sovellus korvata post-it -laput, mutta en mä niistäkään ole kokonaan luopunut.

Eilen illalla, kun tulin Elixiasta steppitunnilta kotiin ja Antti oli kiekkopelissä, mä kahlasin jo kertaalleen vaatteeni läpi. Teen sen kyllä vielä uudestaan, mutta ensimmäisellä kahluukerrallakin vaatehuoneesta poistui läjäpäin vaatteita. Pieniosa vaatekasasta oli kyllä selvästi kesävaatteita, jotka laitan laatikkoon odottamaan lumien sulamista (kunhan sitä nyt ensin tulisi). Täytyy sanoa, että luulen vaatehuoneen koreissa olevan vieläkin ihan liikaa perus trikoopaitoja. Tai ainakin niitä.

Ennen vaatteiden läpikäyntiä tein iltapalaksi chorizo-piirakkaa. Itse en mausteisen makkaran ystävä ole, mutta tuo oli kyllä aikas hyvää. Sopii tuommoiseen suolaiseen piirakkaan hyvin.

Ihanaa, tänään on perjantai ja pääsee viikonlopun viettoon! Huomisesta tuleekin mielenkiintoinen päivä, siitä lisää myöhemmin. ;)

Kun sydän innostuu...

Sen on oltava joku psykologinen juttu, että maanantait tuntuvat väsyttäviltä aina, hyvin levätystä viikonlopusta huolimatta. Ja kyllä, tämä viikonloppu oli erittäin rentouttava. Maanantaisen työpäivän piristys oli ystäväni J ja pikku-M, joiden kanssa kävin Amarillossa lounaalla. Asiat taas kirkastuivat monta astetta, kun sai niistä jauhaa kaverille.

Työpäivän jälkeen mä hain spinningkamat kotoo (samoin Antin) ja me lähdettiin Elixiaan. Antti jäi tekeen salitreeniä ja mä suuntasin taas viikottaiseen Pyreneiden Polkaisuun, eli Markun teemaspinningiin. Taas sain omakohtaisesti kokea Markun sanoin, että kun sydän innostuu, se pamppailee lujempaa. Se tykkää, kun sitä rasitetaan. Näinhän se on. Mitä enemmän hengästyt ja mitä enemmän syke nousee, sitä enemmän sydän tykkää ja pamppailee riemusta. Sitä ei pidä pelätä, vaan siitä pitää nauttia.

Uunilohta

Tunnin hikoilun jälkeen me suunnattiin kotiin tekeen ruokaa. Uunilohta, bataattia ja kesäkurpitsaa, J:n vinkkaaman ohjeen mukaan. Lohen päälle mä laitoin smetanaa ja sitruunaa mausteiden kera. Oli muuten tosi hyvää, voin suositella. Loppuilta sujui sohvalla katsoen pari jaksoa Miehen puolikkaita.
Posti toi eilen mun joka vuosi niin kovasti odottaman kirjan: Suuri Joulukirja 2013. <3 Aivan ihana opus, tästä alkaa kunnon joulun odotus!

Suuri Jouukirja 2013 <3

Tiistaina aamun kirpsakka pakkanen sai mut laittamaan untuvatakin päälle, kun lähdin polkemaan töihin. Loppumatka tosin menikin sitten niin, että pyöräilin takki auki... Tuo mun Peakin untuvatakki on todella lämmin! Se on nyt kolmatta talvea käytössä. Maksoin siitä aikanani pienen omaisuuden, mutta en ole katunut pätkääkään. Se on ihan paras! Mä kun en ole mikään takkien keräilijä. Mä ostan pari laadukasta ja ajatonta takkia, joilla menen monta talvea. Kun on aika uusia takki, heitän vanhan pois, jos se siltä näyttää, tai kierrätän. Mulla ei ole tilaa säilyttää monia takkeja, ja takit jos mitkä, vie säilytystilaa melkoisesti. Siksipä takkia ostaessa tuijotan laatua ja ulkonäköä hinnan sijaan. Tämän mun Peakin untuvaisen parkatakin lisäksi arkikäytöstä löytyy DKNY:n harmaa villakangastakki. Näillä mennään tämäkin talvi.

Tiistaina kunniaksi (ja kun Teivossa ei ollut raveja tänään), Antti lähti mun kanssa spinningiin. Markun spinningiin tänäänkin siis. Nyt oli kyllä kuntokeskuksen raskain spinningtunti, nimittäin Xycling Challenge. Sykkeet nousi, ja sain varmaan ensimmäistä kertaa rikottua 190 lyönnin rajan pyöräilytunnilla. Tunnin jälkeen puhuttiin sykkeistä enemmänkin, ja talven aikana olisi tarkoitus mennä tutkituttamaan tarkemmin omat henkilökohtaiset sykerajat ja -tasot, jotta harjoittelusta saa tavoitteellisempaa.

Nyt mä vetäisen villasukat jalkaan, ja suuntaan pian kirjan pariin!

Joulufiilistelyä

Perjantaina iskä haki mut töistä, kun se tuli hierojalta. Sitten me noukittiin äiti rautatieasemalta ja menin niiden kanssa kauppaan. Antti kun oli iltavuorossa ja sillä oli auto, niin sain samalla kätevästi ruokaostokset kotiin. Käytiin taas sovittelemassa silmälaseja ja kyseleen hintoja. Sitten me mentiin meille, kun anoppi ja appiukko tuli kanssa poikkeen. Antin äiti oli hommannut meidän äitille matonkuteita, kun se tekee meille maton olkkariin. Samalla kun appivanhemmat toi ne matonkuteet, mä sain kaks aamiasikuponkia Scandic -hotelleihin, kun valitan aina etten pääse valmiiseen aamiaispöytään!;)

Keitin siinä iskälle ja äitille kahvit ja ne heitti mut lähtiessään keskustaan. Mulla oli Heidin ja Tunturin kans treffit Amarillossa. Olin hyvissä ajoin keskustassa, niin kävin siinä pikaiseen Koskikeskuksen Pentikillä kuolaamassa kaikkia ihania joulujuttuja.

Pieni tonttutyttö ja tonttupoika lähti matkaan. Lisäksi mä ostin uuden avaimenperän ja isomman tontun istuskeleen meidän tuolille.

Amarillossa oli melkoisen paljon porukkaa, ja meitä varoitettiinkin jopa tunnin odotteluajasta. Otettiin se riski, että kuollaan nälkään, ja jäätiin sinne. Pikkujouluväkeä näytti olevan liikentessä. Mä söin lohta ja jälkkäriks otin espresson ja rocky roadin. Nams.

Lohta

Rocky road ja espresso

Mä luulen, että saattoi vähän nauru raikaa, mutta onneksi meidän pöytä ei ollut pelkästään äänessä. ;)
Sitten me suunnattiin Konttoriin istumaan ruuan jälkeen.

Heidi ja Tunturi vauhdissa

Tyttöjen taideteos

Oli ihanaa istua, nauraa ja spekuloida kaikenlaisia asioita. ;) Antti tuli iltavuoron jälkeen hakeen tän trion keskustasta ja kotiutti meistä jokaisen. Heidin kanssa meillä jatkui viikonlopun vietto heti lauantaiaamuna Elixiassa.

Jep, lauantaina seitsemältä aamulla virkeenä aamupalaa tekemässä ja tänä aamuna jo puoli seitsemältä.. Minkäs teet kun unirytmi on aina sama.

Lauantaina me tosiaan mentiin Heidin kans spinningiin ja shape -tunnille. Antilla oli pelejä ja mä hain sen ekan pelin jälkeen kauppaan mun kans. Sitten se otti auton ja meni pelaan vielä toisen pelin. Mä jäin leipoon muffinsseja, pasteijoita ja joulutorttuja kotiin, kun kummitytön perhe tuli kahville illalla. Ja voi hyvänen aika miten noi lapset kasvaa! Taas loksahti leuka auki kun näin tytön, toinen on jo niin iso. :')
Ilta me löffättiin sohvalla ja katsottiin leffaa.

Tänään mä olin puolille päivin yöpaita päällä, vaikka heräsin aikasin. Kunnon sunnuntaimeininkiä. Me siivottiin viimein eteisen peilikaapit. Kesätamineet pois ja talvikamat tilalle. Sitten lähdettiin keskustaan ostamaan vähän joululahjoja, käytiin Sokoksella salaatilla ja pyörähdettin me Tallipihallakin. Siellä olikin aivan ihana joulutunnelma!

Kohti kaupunkia

Tallipihalla oli lampaita yhdessä puodissa. ;)

Suklaapuodista ostettiin pala valkosuklaata, jossa on salmiakkia, vadelmaa ja banaania. Hivenen liian makeeta mun makuun, mutta Antin herkkua se kyllä on.

Suklaapuodin ostokset

Mahtavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille!

A4 kokoisia lumihiutaleita ja kampaajakäyntiä

Viime viikon tiistaista poiketen mä en tällä viikolla mennyt fitball -tunnille. Se ei ollut mun juttu, joten tyydyin aerobiseen treeniin salin puolella. Kuntopyörää, crossaria ja vatsalihakset. Loppuun kunnon venyttelyt. Se oli sopiva treeni väsyneen tiistaipäivän päätteeksi.

Keskiviikkona Antin vanhemmat haki mut töistä ja me mentiin anopin kanssa Sokokselle ostoksille. Tai oikeastaan pyörimään vaan ja nauttimaan kaupan jouluhuumasta. Tai ihan ensin me mentiin kyllä kahvilaan glögimukin ääreen parantamaan maailmaa. Sitten me pyörittiin siellä Sokoksella. Itse en ostanut mitään, mutta anoppi löysi ainakin nahkakäsineet. Omani on vuoden vanhat, enkä ihme kyllä ole niitä vielä hukannut. Oon ollut huipputyytyväinen niihin, saatiin ne firmalta joululahjaksi.

Sokoksen jälkeen hypättiin bussiin ja mä jäin Elixialla pois. Meidän oli tarkoitus Heidin kanssa käydä kevyesti ulkona juoksemassa ja kokeilemassa mun jalan kestävyyttä, ja sen jälkeen Fitness Fusion -tunnille. Noh, mä hyppäsin bussista ulos ja huomasin että katu oli mennyt jäähän ja kirpeä keli tuntui iholla. Mietin siinä pysäkiltä kävellessäni, että mahtaa tuntua trikoiden läpi viima, nyt kun on taas lämpöisempiin keleihin tottunut. Samasssa mä muistin että joo, muuten hyvä mutta mulla ei ole juoksutakkia mukana. Pitkähihainen treenipaita kyllä löytyy. Heidille pikainen puhelu ja aerobinen treeni muuttuikin sisällä tehtäväksi. Minkäs teet, sama pää kesät talvet...

Mä juoksin matolla kakskymmentä minuuttia ja poljin kuntopyörää toiset kakskymmentä minuuttia ennen jumpan alkua. Ei tuntunut pahalta. Mä tunsin sen mun säären etuosan kipukohdan, mutta siihen ei sattunut. Lepo on tehnyt hyvää, eli selkeä rasitusvamma se on ollut.

Siitä on varmaan vuosi aikaa, kun oon viimeksi fitness fusion -tunnilla ollut. Heidi suhtautui hyvin skeptisesti mun hermojen pitävyyteen rauhallisella tunnilla. Joo, ehkä syystäkin. Pilatekset ja joogat eivät ole koskaan olleet mun juttu, mä osaan kyllä hengittää ilmankin, että joku kertoo koko ajan että miten ja koska...

MUTTA, mä oikeesti pidin tosta tunnista. Joo mä tiän, toi kommentti mahtaa saada mut tuntevat lukijat hymähtämään, mutta oikeesti mä pidin siitä. Tunnilla oli tekemisen makua, hyvä musiikki ja sopiva rytmi. Siellä oli askelkyykkyjä ja vatsalihastreeniä. Mä vaan harmikseni taas totesin, että mun liikkuvuus ei ole ollenkaan huippuluokkaa. Lonkat paukkuu ja kiristää. Kertoo ehkä siitä, että tuo tunti olisi hyvä ottaa ohjelmistoon... Tunnin jälkeen oli jotenkin tosi rento fiilis.
Elixiasta mä kävelin kaupan kautta kotiin. Pitkä päivä takana, kun kotona olin vasta vähän ennen yhdeksää.

Mutta tänään, mä suuntasin töiden jälkeen kampaajalle. Arjen luksusta. Se on niin rentouttavaa kuunnella musiikkia, lukee hömppälehtiä teemuki kädessä ja odottaa että hiusväri vaikuttaa.

Väri on luonnnollinen ja hivenen tummempi. Pääasia, että se kamala kellertävän punertava sävy on taas pois. Ei paljon hopeashampoot auta tähän päähän, on niin läpitunkeva punapigmentti. Niska siistittiin, muuten aika perus. Kampaajan kanssa kyllä on diili tuonne maaliskuulle, että kevätauringon pilkistäessä lähtee letti. Tervetuloa lyhyt ja räväkkä! Mutta nyt on kiva, että joku karva pipon alta pilkistää...

Hämeenkatu

Ostokset

Kampaajalta mä ostin tuon Kevin Murphyn hoitsikan ja Sokokselta Mitchellin shampoon. Sitten mä treffasin yhden hyvän kaverin ja me suunnattiin Kahvila Valoon istumaan iltaa. Juotiin teetä ja naurettiin vedet silmissä. Selkeesti mahtava torstai! Tämän voimalla jaksaa vielä huomisen työpäivän ja sitten pääsee viikonlopun viettoon!

Gojimarjatee ja raakasuklaapala

Tripod

Perjantaina kun Antti haki mut töistä, mentiin kotiin Vepsäläisen kautta. Mä kävin hakemassa sen tilaamani Tripod -valaisimen. Odotus palkittiin, oon enemmän kuin tyytyväinen! Eilen mä revin sen paketista irti ja laitoin käyttökuntoon.

Mä heräsin eilen jo seitsemän aikaan tuulenpuuskien aiheuttamaan huminaan. Kaupungissa tuskin olisin herännyt, mutta maalla ja vanhassa talossa siihen kiinnittää erilailla huomiota. Mä nousin ja päätin leipoa aamupalaleipää. Jännitin kovasti ettei sähköt katkea ja keitin termariin varmuuden vuoksi kahvia kaksi pannullista. Sillä mitä on aamu ilman aamukahvia? Ensimmäisen pellin ollessa uunissa meni sähköt. Päästin pari julkaisukelvotonta sanaa, mutta katko ei kestänyt onneksi kuin viisi minuuttia. Sain leivät paistettua ja niimpä aamupala suurimmaksi osaksi nautittiin valojen alla. Sitten ne sähköt menivät jälleen, eivätkä palautuneet vielä sillä aikaa, kun me olimme siellä. Onneksi savulohen valmistukseen ei sähköjä tarvitse ja salaattikin voidaan tehdä kynttilän loisteessa. Isot tsemppiajatukset lähtivät maastoon meneville korjaajille!

Illalla meidän piti mennä Heidin kanssa lenkille, mutta vaikka tuuli oli jo laantunut, se kylmyys meni mun luihin ja ytimiin ja säikäytti mut. Niimpä mä nössöilin ja ehdotin Heidille, että miten olisi sunnuntaireeni salilla... Ja se olikin todella hyvä vaihtoehto!
Ja koska me ollaan äärimmäisen innovatiivisia (hahhah), niin siinä kuntopyörillä lämpöö ottaessa suunniteltiin koko vartaloa kuormittava patterireeni, joka me sitten toteutettiin. Kolme patteria, kolme kierrosta:

Patteri nro 1:
Rintalihakset käsipainoilla fitballin päältä (12-15 toistoa)
Askelkyykyt laudalta taakse astuen + vartalonkierrot 7kg:n kuntopallon kanssa (15 toistoa/puoli)
Suorat vatsalihakset levypainon kanssa (20 toistoa)

Patteri nro 2:
Kulmasoutu 12kg:n kahvakuulalla (12 toistoa/puoli)
Selän ojennukset fitballin päältä seinää vasten (20 toistoa)
Etukyykky 12kg:n kahvakuulalla (20 toistoa)

Patteri nro 3:
Ojentajat pään takaa dipaten 12kg:n kahvakuulalla (12 toistoa)
Hauikset vuoronostoin käsipainoilla (12 toistoa/käsi)
Pystysoutu bosun päältä käsipainoilla (12 toistoa)

Jep, siinä se. Sunnuntaitreeni. Oikein passeli. Tehtiin tosiaan kolme kierrosta jokaista patteria ilman huilia. Sykkeet pysyi tasaisen korkealla ja hapotti sopivasti.

Illalla vielä serkkupoika kävi kahvilla.

Tänään mä kävin lounastreffeillä ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa ja illalla menin Markun spinningiin. Ilta lepiä ja niin on taas uusi viikko polkaistu käyntiin.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Pikkujoulut part 2

Eilen oli ihan älyttömän paljon porukkaa liikenteessä. Antti tuli hakemaan mua töistä, niin sillä kesti 15 minuuttia tulla viimeinen 500 metriä mun työpaikalle. Pääkaupunkiseudullahan se olisi normaali perjantairuuhka, mutta tämmöisen kyläpahasen Pirkanmaalla laittaa kyllä ihan sekaisin. Mutta ilmeisesti käynnissä olevilla kädentaidonmessuilla, Prisman alepäivillä ja jäähallin paikallispelillä oli osuutta asiaan. Ja toki tämä pikkujoulukausi laittaa töpinää töppösiin.

Kotona söin kevyen välipalan ja aloin valmistautumaan tämän vuoden pikkujouluihin part 2. Antti lähti viemään mua sinne, kun se itse meni lätkämatsiin.

Pikkujouluja

Pikkujoulut alkoi kuudelta ja peli puoli seitsemältä, niin oli tuo Valtaväylä hieman tukossa. Kun ruuhkasta viimein selvittiin väljemmille vesille, mä huomasin että mun korkkarit unohtu kotiin. Ei auttanut kuin heittää uparit ja myöhästyä sen 10 minuuttia. Mutta hei, sainpahan kengät! ;) Tällä kertaa siis kyseessä oli firman pikkujoulut Finlaysonilla. Paikka oli nimeltään Galleria Bertel. Oikein kiva tila ja ne vanhan rakennuksen isot ikkunat olivat upeat! Ruoka oli hyvää perinteistä jouluruokaa Juveneksen valmistamana. Ohjelmaakin oli. Muistatteko 90-luvun hittisarjan Kyllä isä osaa? Entäpä maalaiskomedioiden kanttori Piiparisen? Jep, Tom Lindholm veti ihan hauskan shown. ;) Mutta mutta, siinä vaiheessa kun alkoi karaoke raikaan, todettiin nuorempien työkavereiden kanssa, että ehkä meidän on aika poistua. ;) Mukavaa oli, mutta kyllä mä jo kymmenen jälkeen olin kotona. Ei vanha jaksa! ;)

Tänä aamuna Antti heitti mut Elixiaan, kun se itse lähti maalle metsähommiin. Mä poljin pyörää sekä tein vähän selkää ja vatsoja. Sit mä kävelin keskustaan hoitotädiksi, kun sisko toi keskimmäistä lastaan parturiin, kummipoikaa 3-vuotta.

Matkalla salilta keskustaan ihanassa säässä.

Voi että kun tädin muru oli nätisti parturituolissa! <3 Mä sillä aikaa kiertelin nuorimmaisen kanssa pitkin Stockaa. Menin siis maalle parturin jälkeen siskon kyydillä, kun Antti oli sinne jo mennyt edeltä. Auto oli Stockmannin parkkihallissa. Samalla kun mä pakkasin kummipoikia autoon, kyselin siskolta että mitä se on tykännyt noista Hartanin vaunuista kun edelliset oli Emmaljungat. Sisko kehui, että on kyllä olleet todella hyvät vaunut ja samalla laittoi niitä kasaan. Tai yritti. Ne ei menny, vaan joku osa siinä samalla ilmeisesti vääntyi. Siinä vartti ähellettyämme vaunujen kimpussa, ei auttanut muuta kuin syöttää nuorimmainen poika, pakata se uudelleen vaunuihin ja mä lähdin sen kanssa bussilla Kalevan Vauvatalo Johannaan. Tulipahan testattua samalla ensimmäistä kertaa, että millaista on TKL:n kyyti lastenvaunujen kanssa. Tosin mun huomio pysyi lähinnä siinä, ettei ne vaunut hajoa lopullisesti. Vaunut jätettiin huoltoon ja viimein päästiin matkaan pari hikikarpaloa otsalla. :D

Illalla vielä äiti tuli kehumaan mulle meidän yhdessä valitsemaa DKNYn lompakkoa, että kuinka hyvä se on ollut. Sitten se alkoi laittamaan sitä laukkuunsa, niin huomasin kolikon pilkottavan sieltä lompakon välistä. Kappas, sinne oli tullut reikä. Iskä liimas sen, mutta sanoin ettei tämän päivän perusteella kannata kehua mulle yhtään mitään, jos ei halua että se hajoaa!

Nyt hieman huvittuneena mä alan keitteleen glögiä ja nauttimaan lauantai-illasta. Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille! <3

 

Friends forever

Mä tässä yksi ilta jäin miettimään, että kuinka usein yhteydenpito lapsuudenystäviin jää vuosien varrella? Usein teini-iässä kaveripiiri uusiutuu, tai viimeistään lukiossa. Joskus kaverisuhteet kestää peruskoulun jälkeenkin ja jatkuu lukiossa. Mutta entäpä lukion jälkeen, kun hajaannutaan pitkin ja poikin opiskelujen pariin?

Kummitytön taideteos

Itse olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että yläasteella solmitut ystävyyssuhteet ovat kestäneet läpi lukion ja jatko-opiskeluiden. Ystäväpiiri on entisestään laajentunut, ei supistunut. Nyt tänä päivänä, me ollaan juhlittu ystävien häitä ja polttareita, vietetty pikkujouluja, käyty kahvilla ja kesäisin kokoonnuttu välillä terassilla. Toisinaan vietetään peli-iltoja ja käydään yhdessä urheilemassa.Osa asuu täällä Tampereella, joku Turussa, joku kotipaikkakunnalla ja eräs ystävistä tällä hetkellä Afrikassa saakka! Haleja sinne kauas S! <3

Mutta mulla on yksi spesiaaliystävä. Spesiaali siksi, että me ollaan ystävystytty 3-vuotiaina ja ystävyys jatkuu edelleen. Tämä perhe kävi meillä juuri keskiviikkoiltana kahvilla. Ystäväni tytär on nyt 4-vuotias. Oli jännä ajatella, että hänen ikäisenään me jo juostiin pitkin metsiä ja otettiin kasvomaalauksia Särkänniemessä. Ja nyt, 25-vuotta myöhemmin, me kahvitellaan samassa pöydässä ja syödään joulutorttuja.

Syksyn ensimmäiset

Kyllä. Mä tein niitä uhoamiani joulutorttuja ja voi miten ne olikaan hyviä! Seuraavaksi glögi liedelle kuumenemaan ja piparitaikinaa kaulimaan.

Tuosta ensimmäisestä kuvasta, jonka kummityttö taiteili ja toi viime viikonloppuna tullessaan.. Siinä on hän, Antti ja minä. Ihailen tytön havainnointikykyä. Tyttö oli piirtäny mulle kukkakorvikset korviin. Mulla on tosi usein arkisin noi Kalevala korun Ilona -korvikset. Hyvin oli jäänyt mieleen kun kotonaan oli tuon piirtänyt! ;)

Eilen mulla oli hirvee kiire töissä, mutta pääsin ajoissa lähteen. Menin suoraan Prismaan, jossa treffasin Antin. Prismassa on just meneillään asiakasomistajapäivät, joten me perinteitä kunnioittaen käytiin hamstraamassa joulu- ja synttärilahjoja lapsille. On niin monet lasten synttärijuhlatkin loppuvuonna, niin parempi ostaa kerralla. Ja nämä -15% -päivät tulevat kuin tilauksesta näin marraskuussa..

Prismareissun jälkeen mä heitin salikassin hartialle ja menin Elixiaan spinningiin. Aika väsynyt olin, mutta selvisimpäs hengissä jumppatunnista! Sitten kotiin syömään, laittaan ostoksia paikoilleen ja sohva selkään!

Nyt kohti viikonloppua! Nauttikaahan pikkujouluajasta. Mäkin aion, sillä tänään sellaiset on tiedossa...

Lindströmmiä ja pallojumppaa

Maanantaiaamuna mulle tuli ihan hullu kiire, kun aikaa söi mun hiusten kesyttäminen. Se kostautuu mulle joka kerta, kun meen märillä hiuksilla nukkumaan. Silloin ei auta kuin kastella hiukset ja föönata tököttien kanssa. Nyt se vaan oli extrasti hermoja vaativaa touhua, että sain ne myötäilemään maan vetovoimaa.

Työpäivän jälkeen mä kiiruhdin kotiin keräilemään jumppakamoja, kun mulla oli spinningtreffit ystäväni J:n kanssa. Siis sama kaveri, jonka luokse mä kahden vuoden tarkan tuumailun jälkeen pari viikkoa sitten vihdoin sain aikaiseksi mennä kyläilemään. Voi että, tosi kova Markun spinning mahtavassa jumppaseurassa, oli kyllä sielun- ja ruumiinhoitoa parhaimmillaan! J oli ensimmäistä kertaa Markun tunnilla ja se syttyi kanssa ihan täysillä siihen.

Tänään toi sadepäivän harmaus imas mut mukaansa ja olin ihan apea ja väsynyt koko päivän. Oon pitkään jo puhunut siitä, miten nopeasti työpäivät menee, niin tänään siitä ei ollut tietoakaan. Tuijotin kelloa miljoona kertaa ja tuntui siltä, ettei se liikkunut ollenkaan eteenpäin... Tänään just oli sellanen fiilis, että kotisohva ja telkkari houkutteli treeniä enemmän, mutta otin kumminkin itseeni niskasta kiinni ja menin jumpalle. Salilla en ominpäin olisi saanut tässä mielentilassa mitään aikaiseksi ja kotonakin olisin vaan kiukutellut. Siispä jumppa oli houkutteleva vaihtoehto. Eilisen rankan spinningin jäljiltä tänään ei pyöräily maittanut, joten menin fitball -jumppaan. En edes muista koska viimeeksi kyseisellä tunnilla olisin ollut! Muistin oikein, että vatsalihakset sillä tunnilla tulee tehokkaasti treenattua, mutta muuten se ei kyllä ollut mun makuuni. Kaipaan kovempaa menoa ja valtoimenaan valuvaa hikeä! Mutta ihan hyvä jumppavaihtelu tähän plaah -fiilikseen. Huomenna on lenkkipäivä, kun illalla tulee lapsuudenystäväni perheensä kanssa kahville, niin en jumppailemaan ehdikään. Huomenna selviää samalla, että mitä tuo sääri tykkää juoksemisesta, olen nimittäin pitänyt juoksutaukoa tarkoituksella. Muutaman juoksuaskeleen tämän päivän jumpalla otin, eikä se hääviltä tuntunut. Saattaa huomenna joutua puremaan hammasta lenkillä...

Mun piti tehdä amerikkalainen juustokakku tänään huomista varten, mutta miehet... Antti oli ostanut ruokakermaa vispikerman sijasta. Siispä tyydyn joulutorttuihin. En jaksanut enää lähteä kauppaankaan. Mutta ruuaksi tein lindströmminpihvejä ja perunamuusia! Olipas pitkästä aikaa ihan huippuhyvää. Mä oon nyt jotenkin syttynyt tuon punajuuren käyttöön...

 

 

Kasa lindströmmejä

Nyt mä meen nukkumaan ja toivon huomisen päivän olevan virkistävämpi. Ainakin illasta tulle vieraiden myötä tosi kiva!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Isänpäiväviikonloppu

Perjantaina mulla meni töissä vähän pidempään, mutta kotiin päästyäni mua odotti pöydässä valmis ruoka. Iskäkin oli meillä, kun äitillä oli keskustassa kampaaja. Armahdin Antin perjantai-illan ruokakaupparuuhkalta ja hyppäsin porukoiden jousille ja lähdettiin Prismaan. Käytiin äitin kanssa ohimennen Silmäasemalla tsekkaamassa simälasitarjonta, kun molemmilla on rillien uusiminen ajankohtaista.

Silmälasivaihtoehto

Jotain tuon suuntaisia mä ajattelin. Mutta täytyy joku päivä ja lähtee sovittelemaan kehyksiä (ja kyselemään tarjouksia) eri liikkeisiin.

Lauantaiaamu mun kohdalla näytti tältä:

Ihana aamu <3

Aamupala kaikessa rauhassa, pannulllinen kahvia ja Sport. Aivan mahtavaa. Antti nukkui pidempään, kun sillä oli yövuoroviikon jälkeen vähän unirytmi hakusessa. Sitten mä lähdin salille polkeen kuntopyörää, tekemään vatsoja ja lopuksi puolikkaaseen spinningiin. Sitten kotiin, kun sisko tuli valmistautumaan kampaajan jälkeen meille, kun ne meni miehensä kanssa häihin. Samalla me saatiin kummityttö Anni yökylään.

Mentiin käymään Antin porukoilla ja sit lähdin Annin kanssa leffaan iltapäivänäytökseen katsomaan Turbon. Oli ihan kiva animaatio, etenkin noin 3D:nä. Tirskuttiin Annin kanssa molemmat. ;)
Leffan jälkeen tyttö totes mulle: "Elokuva oli tosi hyvä, mutta silti ihan parasta on se, että mä pääsen teille yökylään." Voih, kummitäti liikuttui.

Leffakaverit

Kotona me mentiin saunaan ja ilta herkuteltiin, tietenkin. Tyttö oli innoissaan meidän iPadistä, voi tätä sukupolvea. Ei paljon meidän lapsuudessa tuommoisia leluja ollut! :D Puoli kymmeneltä nukahdettiin, kun oli ensin ajettu Antti sohvalle nukkumaan.

Tänään aamupalan ja lastenohjelmien jälkeen me lähdettiin Orivedelle. Vietiin Anni kotiin viettämään omaa isänpäivää ja antamaan isille lahjan ja kortin. Me lähdettiin meidän porukoille syömään. Käytiin hautausmaalla viemässä Antin vaarin haudalle kynttilä ja sitten käytiin kahvilla vielä Antin mummulla ja papalla. Kotiuduttiin viiden aikaan. Illalla mä leivoin ciapattaa kotona. Kyllä perhe M, mä lupaan leipoo tammikuussa sitten Lapissakin näitä taas! ;)

Ciapattaa

Kivaa sunnuntaita!

Jugurttia ja venyttelyä

Maanantaina mä kävin hierojalla hierotuttamassa jalkani. Ennen hierojaa poljin kuntopyörää salilla, tein vatsat ja venyttelin huolella. Olin ottanut varmuuden vuoksi kaksi 400mg:sta buranaa. En tiedä johtuiko siitä vai mistä, mutta mä kävelin omin jaloin sieltä hierojalta pois. Hierojan palaute: oli syytäkin hierotuttaa jalat. Ja lopuksi vielä ovelta huikkasi, että ei muuta kuin ahkeraa venyttelyä. Jep. Eipä tuo tullut yllätyksenä. Koko illan mun jalkapohjia kuumotti älyttömän paljon, ja tuntui ettei mulla oo omia jalkoja ollenkaan. :) Lähti veri kiertämään. Täytyy kyllä sanoa, että kun se venytti nuo kalvot jaloista auki, teki todella häijyä.

Eilen sitten kävin spinningissä ja polkemassa kuntopyörää. Jalat oli todella voimattomat. Ei ilmeisesti olleet palautuneet vuorokaudessa hieronnasta. Spinningin jälkeen rullailin jalkoja pilatesrullalla ja venyttelin lopuksi takareidet ja pakarat. Ei sattunut rullailu läheskään yhtä paljon reisien ulkosyrjien kalvojen kohdalla, kuin aikaisemmin. Sain Markulta ohjeen rullata ulkosyrjät alhaalta ylöspäin todella hitaasti, jotta se kalvo venyy. Lihas alkaa vasta huomattavasti ylempää. Takareidet ja etureidet voi kyllä huoletta rullata vauhdikkaammin. Parasta olisi kuulemma rullata lihaksia 5-10 minuuttia ja sen jälkeen staattisesti venytellä, jolloin se lihas ottaa sen venytyksen hyvin vastaan. Rullauksen vaikutus lihakseen on sama, mitä hieroja tekee aloittaessa hieromisen, kun se hieroo ensin kokonaisvaltaisesti isoin liikkein, ennen kuin alkaa menemään yksityikohtaisesti lihasta läpi.

Mä yritän nyt alkuinnostuksen saattelemana panostaa tuohon lihashuoltoon ja toivon, että ennen kuin innostus lopahtaa, venyttelystä ehtisi tulla rutiini.

Tämän aamun aamupalan kruunasi Ahon maustamaton jugurtti. Ihan älyttömän hyvää jugua ja homogenoimatonta. Suosittelen lämpimästi. Itsellä oli tuota maustamatonta, mutta olen joskus maistanut niitä maustettujakin, niin nam. Kyseessä on ihan pienen yrityksen tuote, mutta jälleenmyyjiä on aika paljon tai ainakin itse olen törmännyt useassa kaupassa kyseiseen jugurttiin. Yrittäjä mainostaa, että he tekevät hillot noihin jugurtteihin itse suomalaisista marjoista, ja kyllä ne aidolle maistuukin, ei ollenkaan esanssiselle sokerilitkulle.

Ahon jugua

Tänään olin aamupäivästä asiakkaan luona palaverissa, joka loppui sopivasti lounastaukoon. Jätin evässalaatin tarkoiteuksella tekemättä, ja palaverin jälkeen kävimmekin syömässä. Työpäivän jälkeen mä polkasin Crescenttini vauhdikkaasti työpaikan pihasta kohti kotia. Vaihdoin salivaatteet lennosta päälle ja lähdettiin Antin kanssa salille. Reeniaika oli hyvin rajallinen (tunti), joten päätin polkea kuntopyörää ja vahvistin alaselkää. Polkeminen ei tuntunut enää yhtään niin tukkoiselta kuin eilen.
Sitten vauhdilla kotiin suihkuun ja syömään ja sitten lähdettiin katsomaan karvapalloa. Eli mä pääsin vihdoin ihastelemaan viikonloppuna kummitytön perheeseen kotiutunutta mittelspitzin pentua. <3
Voi että osaa olla suloinen tapaus! Yritin ottaa kaverista kuvaa, mutta ei siitä sähiäisestä saanut napattua kunnollista otosta, kun ei se ollut paikoillaan. :D

Koska nyt on virallisesti pikkujouluaika (ensimmäiset pikkujoulut jo vietettynä), niin vietiin tuliaisiksi tietenkin glögiä ja piparkakkuja. ;)

Tervetuloa joulu!

Ilta vierähti niin mukavasti, ja nyt voikin sitten mennä nukkumaan ja valmistaumaan viikon viimeisiin työpäiviin.

Hyvää yötä!

Pikkujoulut part 1

Kivaa sunnuntaita kaikille!

Mä lupailin ruokakuvia viimeeksi, ja niitä on kyllä tiedossa. :)

Perjantaina töiden jälkeen mä en ehtinytkään siivoomaan, kun lähdettiin ajeleen Orivedelle heti. Mä oon koko nainen käynyt ihan ylikierroksilla jo pidemmän aikaa, mutta kun mä porukoille päästyäni istahdin nojatuoliin, en meinannut enää saada ahteriani siitä ylös. Tuli totaalinen väsymys. Huokasin syvään ja lähdettiin käymään Antin mummulla ja papalla. Me ei olla ehditty käymään siellä pitkään aikaan, ja se on oikeesti harmittanut mua. Ne on ihania ihmisiä ja siellä on aina kiva istuskella ja höpötellä. Mä sain Antin mummulta ihanat pitkät ja punaiset villasukat, joulufiilis <3 Istuttiin siellä pari tuntia ja lähdettiin porukoille pihasaunaan. Parhaat löylyt ikinä. Oltiin kyllä molemmat aika väsyneitä, ettei jaksettu löylytellä kauheasti ja mentiin ajoissa nukkumaankin.

Lauantaina mä heräsin virkeänä erittäin hyvin nukutun yön jälkeen, ja aloin tekemään niitä punajuurisämpylöitä. Siis juurikin niitä, joita lupasin viedä minikokoisina illalla oleviin pikkujouluihin. Tein tuplataikinan, niin sain tehtyä isojakin sämpylöitä reilusti. Tuli muuten hyviä! Punajuuri sopii vähintään yhtä hyvin leipätaikinaan kuin porkkanakin, se mehevöittää niitä. Lisänä kauniit punaiset sämpylät! Se taikina oli ihanan pinkkiä...

Punajuurisämpylöitä

Kun sain viimeisen sämpyläpellin uunista ulos, laitoin kumpparit jalkaan ja menin vaihtaan talvirenkaita meidän autoon. Antti lähti metsähommiin, niin mulle jäi autohommat. Mutta, mä sain ne ihan itse vaihdettua. Kätevä emäntä. :D
Sitten tuli ihanat rakkaat siskon naperot käymään. Nuorinkin on kasvanut ihan hurjasti, että keskiviikkona odottaa jo ensimmäinen hoitopäivä. Onneksi kummitäti ei vanhene, vaikka nuo lapset kasvaakin. Not...

Siinähän se touhutessa päivä meni, leikkasin Antin hiukset ja lähdettiin Tampereelle, Manseen siis, valmistautumaan tämän vuoden pikkujouluihin part 1. Nämä pikkujoulut olikin tosin huomattavasti odotetummat kuin tulevat firman pikkujoulut. Kolme pariskuntaa, siis kuusi ystävystä, nauttimassa joulusta, ruuasta, seurasta ja tunnelmasta. <3
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin......

Glögijuustokakku

Salaattia

Punajuuri-fetapiirakka

Niitä minisämpylöitä

Pikkujouluherkkuja

Minisämpylöistä tuli ihania pikkuhampurilaisia täytteineen kaikkineen. Mulla on siitäkin kuva, mutta ladatessani sitä tänne, se kääntyy väärinpäin. Enkä nyt sitten millään jaksa tapella sen kanssa. ;)
Mutta nuo aivan kaikki oli ihan hurjan hyviä! Sitten me pelailtiin ja juteltiin. Ja ehkä ihan vähän naurettiinkin! ;)
Mahtava ilta, mahtavia ystäviä.

Tänään mä kävin stepissä hajottamassa tuota jalkaani lisää. Säärtä siis. Siinä on kyllä jonkinasteinen tulehdus. Laitan yöksi icepoweria siihen ja huomenna särkylääkettä ennen hierojaa. Jumppailujen jälkeen käytiin ruokakaupassa ja sit mä lähdin yhden ystävän kanssa kahville. Käytiin Kahvila Runossa, istuskeltiin ja höpöteltiin kolme tuntia kahvikupposten äärellä parantaen maailmaa. Tämän viikonlopun jälkeen se maailma onkin täydellinen paikka taas elää ja olla. <3

Kuppi kahvia Runossa

On muuten ihana kahvila. Suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle. Vastapäätä löytyy Vohvelikahvila, sinne me varmaan mennään seuraavaks... ;) Kahvitteluiden jälkeen mä menin makuunin irtokarkkilaarien kautta kotiin. Nams. Iltapalaksi kanasalaattia ja sitten sohvalle irttispussi syliin katsoon Beckiä boxilta.

Kanasalaattia

Tämä on ollut niin kiva viikonloppu. Nyt mä jään odottamaan, että pääsen katsoon kummitytön perheeseen tänään tullutta koiravauvaa. :)

Ihanaa ja reipasta alkavaa viikkoa! Ei anneta pimeyden, harmauden ja sateen pilata hetkeäkään, vaan laitetaan ahkerasti niitä kynttilöitä palamaan ja tuomaan valoa.

Terkuin Aino.