Pikkujoulut part 2

Eilen oli ihan älyttömän paljon porukkaa liikenteessä. Antti tuli hakemaan mua töistä, niin sillä kesti 15 minuuttia tulla viimeinen 500 metriä mun työpaikalle. Pääkaupunkiseudullahan se olisi normaali perjantairuuhka, mutta tämmöisen kyläpahasen Pirkanmaalla laittaa kyllä ihan sekaisin. Mutta ilmeisesti käynnissä olevilla kädentaidonmessuilla, Prisman alepäivillä ja jäähallin paikallispelillä oli osuutta asiaan. Ja toki tämä pikkujoulukausi laittaa töpinää töppösiin.

Kotona söin kevyen välipalan ja aloin valmistautumaan tämän vuoden pikkujouluihin part 2. Antti lähti viemään mua sinne, kun se itse meni lätkämatsiin.

Pikkujouluja

Pikkujoulut alkoi kuudelta ja peli puoli seitsemältä, niin oli tuo Valtaväylä hieman tukossa. Kun ruuhkasta viimein selvittiin väljemmille vesille, mä huomasin että mun korkkarit unohtu kotiin. Ei auttanut kuin heittää uparit ja myöhästyä sen 10 minuuttia. Mutta hei, sainpahan kengät! ;) Tällä kertaa siis kyseessä oli firman pikkujoulut Finlaysonilla. Paikka oli nimeltään Galleria Bertel. Oikein kiva tila ja ne vanhan rakennuksen isot ikkunat olivat upeat! Ruoka oli hyvää perinteistä jouluruokaa Juveneksen valmistamana. Ohjelmaakin oli. Muistatteko 90-luvun hittisarjan Kyllä isä osaa? Entäpä maalaiskomedioiden kanttori Piiparisen? Jep, Tom Lindholm veti ihan hauskan shown. ;) Mutta mutta, siinä vaiheessa kun alkoi karaoke raikaan, todettiin nuorempien työkavereiden kanssa, että ehkä meidän on aika poistua. ;) Mukavaa oli, mutta kyllä mä jo kymmenen jälkeen olin kotona. Ei vanha jaksa! ;)

Tänä aamuna Antti heitti mut Elixiaan, kun se itse lähti maalle metsähommiin. Mä poljin pyörää sekä tein vähän selkää ja vatsoja. Sit mä kävelin keskustaan hoitotädiksi, kun sisko toi keskimmäistä lastaan parturiin, kummipoikaa 3-vuotta.

Matkalla salilta keskustaan ihanassa säässä.

Voi että kun tädin muru oli nätisti parturituolissa! <3 Mä sillä aikaa kiertelin nuorimmaisen kanssa pitkin Stockaa. Menin siis maalle parturin jälkeen siskon kyydillä, kun Antti oli sinne jo mennyt edeltä. Auto oli Stockmannin parkkihallissa. Samalla kun mä pakkasin kummipoikia autoon, kyselin siskolta että mitä se on tykännyt noista Hartanin vaunuista kun edelliset oli Emmaljungat. Sisko kehui, että on kyllä olleet todella hyvät vaunut ja samalla laittoi niitä kasaan. Tai yritti. Ne ei menny, vaan joku osa siinä samalla ilmeisesti vääntyi. Siinä vartti ähellettyämme vaunujen kimpussa, ei auttanut muuta kuin syöttää nuorimmainen poika, pakata se uudelleen vaunuihin ja mä lähdin sen kanssa bussilla Kalevan Vauvatalo Johannaan. Tulipahan testattua samalla ensimmäistä kertaa, että millaista on TKL:n kyyti lastenvaunujen kanssa. Tosin mun huomio pysyi lähinnä siinä, ettei ne vaunut hajoa lopullisesti. Vaunut jätettiin huoltoon ja viimein päästiin matkaan pari hikikarpaloa otsalla. :D

Illalla vielä äiti tuli kehumaan mulle meidän yhdessä valitsemaa DKNYn lompakkoa, että kuinka hyvä se on ollut. Sitten se alkoi laittamaan sitä laukkuunsa, niin huomasin kolikon pilkottavan sieltä lompakon välistä. Kappas, sinne oli tullut reikä. Iskä liimas sen, mutta sanoin ettei tämän päivän perusteella kannata kehua mulle yhtään mitään, jos ei halua että se hajoaa!

Nyt hieman huvittuneena mä alan keitteleen glögiä ja nauttimaan lauantai-illasta. Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille! <3