Kurkistus ruokavalioon

Viikolla julkaistiin "uusi" valtion ravitsemussuositusvaltakunnan lautasmalli. Mielestäni siinä ei mitään uutta tullut esille. Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa. Sitähän on jo vuosikaudet toitotettu joka suunnalta. Näitä otsikoita lukiessa ja uutisista kuunnelleena sitä alkoi tarkemmin pohtia omaa ruokavaliota. Tai lähinnä lihan osuutta ruuasta. Punaista lihaahan ei suositella viikotasolla syötäväksi puolta kiloa enempää henkilöä kohden. Meillä tämä toteutuu kokolailla. Ja kasvisten puolen kilon päiväsuositukset ylittyvät reippaasti. Tuossa juuri alkuviikon ruokia väsäilin. Tietoisesti päätettiin kanaa syödä alkuviikko, kun lauantaina paistettiin naudanlihapihvit. Loppuviikosta voi taas syödä vaikkapa jauhelihakeittoa.

Me syödään aika paljon keittoja. Niitä nopea tehdä, ne on kevyitä ja paranee aina vain uudelleen lämmittäessä. Me ei todellakaan tehdä uutta ruokaa joka päivä, vaan kyllä me 2-3 päivää syödään aina samaa. Alkuviikon ruokalistalla on perunat, kanakastike ja uunikasvikset. Sekä tietysti vihreä salaatti lisukkeena. Kalaa me syödään kanssa, tosin lähinnä lohta. Se on edullisinta ja siitä pystyy monipuolisesti valmistamaan kaikenlaista ruokaa. Tosin tavoitteena on lisätä eri kalalajeja ruokavalioon. Jospa vaikka pilkillä saisi vähän ahvenia. ;)

Valmiina uuniin

pippuria, rosmariinia, timjamia, oliiviöljyä

Mums

Herkut on uudessa ruokakolmiossa nimetty "sattumiksi". Mielestäni aika osuva nimitys sille kolmion kärkeen jäävälle pienelle tilalle. Vaikka me syödään tosi monipuolisesti ja terveellisesti kaikenlaista; paljon paljon kasviksia, vaaleaa lihaa, hyviä rasvoja, maitotaloustuotteita, blaa blaa (joka tuutista näitä luetellaan), niin kyllä me viikonloppuisin herkutellaan. Mun heikkous on irtokarkit ja Antilla sipsit. Kyllä vain. Ja tämä 30 päivän herkkulakko on oikein tervetullut! :D Mutta mun mielestä ruokaan ei pidä suhtautua liian vakavasti. Se on kuitenkin elämistä varten ja siitä kuuluu nauttia. Sehän on sosiaalista kanssakäymistä parhaimmillaan!

Kuva

Valmisruokia meillä ei syödä ollenkaan. Ruoka me tehdään aina alusta saakka itse ja mieluiten lähiruuasta. Luomutyyppejä me ei olla kuin satunnaisesti, mutta mitä lähempänä tuotettuja raaka-aineita saadaan pataan, sen parempi. Tämän päivän uunikasviksiin meni muuten porukoiden kellarista napattuja multaporkkanoita. Niitä kuoriessa huomaa miten paljon mehukkaampia ne on, kuin kaupan porkkanapusseista löytyvät oranssit herkut. Perunat on omasta maasta ja loput Prisman HeVi -osastolta. Suomessa tuotettuja kumminkin (paitsi paprikat tähän vuodenaikaan).

Uutisissa puhuttiin myös leipien suolamääristä samassa yhteydessä, kun suomalaisia kehotetaan vähentämään suolan käyttöä entisestään. Ihmettelempä vain, että miten paljon niissä kaupan leivissä sitten onkaan suolaa! Sillä aamulla tein sämpylätaikinan, niin noin 15 kappaletta sämpylöitä sisältää yhteensä 1,5 teelusikallista suolaa. Ei kauheasti yhtä sämpylää kohden... Parempi ilmeisesti yrittää järjestää aikaa sillekin, että tekee nekin aina itse. Merisuolaa mä käytän aina ruuanlaitossa ja ruususuolaa valmista ruokaa maustaessa. En tiedä kuinka iso ero siinä on prosessoituihin suoloihin, mutta joku viisas mulle joskus kertoi noiden olevan terveellisempiä. Mä en todellakaan ole mikä pro näissä jutuissa. :D

Noh, tässä oli kurkistus meidän jääkaapin sisältöön. Mä jatkan nyt sunnuntai-illan viettoani tekemällä päivän pakolliset urheiluliikkeet (ne sata toistoa) ja sitten laitan boxilta tuleen Juttaa. Antti lähti poikien kanssa ulkojäille, joten mulla on hetki laatuaikaa omassa seurassani.

Buustit uuteen viikkoon kaikille! Syökäähän hyvin...

Kuka sanoi että riisipuuro ja kaneli kuuluu vain jouluun?! ;)

Perjantaiaamu lounaan jälkeen, kun taittui iltapäiväksi, mun mielen valtasi riisipuuro. Joo, kyllä vain. Mä laitoin Antille viestin, että onnistuisiko mitenkään kun pääsee kotiin! :D

Ja onnistuihan se. Mua odotti välipalaksi riisipuuro! Päälle vähän kanelia ja nomnom. Oli huippua! Sit lähdettiin salille. Mä kävin jumpalla combatissa, nyrkkeilemässä ja potkimassa. Hyvin kulki riisipuuron voimalla! Sitähän mä söin sitten lisää illalla ja loput seuraavana aamuna!

Riisipuuron lisäksi mua odotti kukat keittiön pöydällä. Tosin nämä oli kotoisin Antin työpaikalta, kun sille tuli firmassa pyöreitä täyteen!

Perjantai meni kotona telkkua katsellen ja pähkinöitä napostellen.

Lauantaina herättiin aikasin. Riisipuuroa nassuun ja tyynyt, peitot sekä petari pihalle tuulettumaan koko päiväksi! Antti heitti mun spinningiin ja se itse lähti pelaan. Pyöräilytunnin jälkeen availin jalkoja pitkään pilatesrullalla ja venyttelin.

Salilta mä lähdin sitten kohti keskustaa. Välipalaksi vetäsin profeelin bussipysäkillä, kun aamupalastakin oli kulunut jo monta tuntia. Menin kosmetologin käsittelyyn. Mulle tehtiin ultraäänikasvohoito, eli hyvästi mustapäät! :D Ai että kuinka kirkastuikin iho. Taidan ottaa oikein tehohoitojakson ja käydä parin viikon päästä uudelleen. Mulle tuli uutena tietona, että proteiinipitoinen ruokavalio aiheuttaa mustapäitä...

Hain Sokokselta Cliniquen puuterin. Mulla ei aiemmin oo ollukaan sitä, mutta mun kaveri suositteli sitä mulle. Se on väritön (sopeutuu ihon väriin), joten se on aina oikean värinen; niin ruskettuneella iholla kesällä, kuin kalpealla nassulla talvella. Kerron sitten käyttökokemukset!

Antin pelien jälkeen käytiin ruokakaupassa ja sit rauhoituttiin kotona. Paistettiin pihvit (mums) ja illaksi tehtiin hedelmäsalaattia sekä rahkaa mustikoista ja mansikoista. Käytiin saunassa ja naurettiin Putoukselle! :D On kyllä huippuhyvä kausi siitä tänä vuonna. ;) Nyt sattuu mahaan tää kauhee syöminen....

Ps. Ootteko kuunnellut jo Brädin Hätähuuto -biisin? On kyllä hyvä. Jää soimaan päähän....

Reissua pukkaa. Samoin pakkasta.

Eilisen päivän tapahtumista ei jäänyt mitään kummempaa kerrottavaa. Paitsi että totesin taas, miten paljon kivempi olisi näillä keleillä kävellä töihin, kuin pyöräillä.  Fillari on niin jäässä ja raskas polkee, että siinä ei mene kuin hermot ja tulee hiki. Tämä vielä yhdistettynä edellisten päivien aerobisiin jalkojen tappotreeneihin, niin perille päästyä tekisi mieli vaan kaatua ketarat oikosenaan maahan. Mutta aamuisin tuo töihin kävelyyn kuluva aika on turhan iso, että kaivan siltikin jatkossa sen polkupyörän, jolla hivenen kovempaa pääsee. Kävellen voisi tosin mennä sitten, kun kevätaamut alkaa oleemaan valoisampia...

Kotiin kun pääsin töistä, aloin kokkaamaan kanakeittoa (tuli muuten hyvää). Ja ilta kului lähinnä sohvalla Antin kanssa. Eilinen oli lepopäivä siis, pois lukien työmatkojen tuskahikipyöräilyn ja herkuttoman ajanjakson päivän pakollisten sadan toiston liikkeiden. Eli niiden päivittäisten etunoja- ja ojentajapunnerrusten sekä vatsalihasliikkeiden.

Ai niin, varattiin me illalla lennot Lontooseen maaliskuun lopulle! ;) Oli niin halvat Ryanairilla, joten päätettiin ottaa ne. Ihan vaan viikonloppu, mutta kivaa kun on joku juttu jota odottaa! :)

Tänään, heti aamusta, kulminoitui päivän ärsytys. Nimittäin liian aikaisessa oleva bussi ja liian myöhässä oleva bussi. Seisoin siis 10-15 minuuttia pysäkillä, jaloissa pelkät trikoot. Ei sen niin pitänyt mennä. Mutta minkäs teet, jos bussi johon piti ehtiä, oli etuajassa ja seuraava bussi myöhässä.

Illalla piti mennä Pyynikille katsomaan lentopalloa, mutta suunnitelmna peruttiin Antin treenien takia, kun sillä on lauantaina pelit. Mäkin menin sitten salille (siirsin lepopäivän eiliselle). Tein tuplajumpat, kun ensin kävin spinningissä ja sitten powerissa.

Tänään on muuten herkuton päivä 16/30. ;) Vähiin käy, ennen kuin loppuu.

Rentouttavaa viikonloppua. :)

Kohti tulevaa pyöräilykautta!

Instagrammista tai facebookista seuranneet ovat ehkä saaneet vihiä uudesta sijoituksestani. Kävin nimittäin eilen ostamassa uudet pyöräilykengät. Vanhat Shimanoni olivat erittäin hyvin palvelleet kuusi vuotta vanhat yleiskengät, jotka sopivat maastoon, työmatkalle ja spinningiin. Niillä poljin viime kesänä myös Pirkan pyöräilyn. Nyt uudet on suunniteltu maantiekäyttöön. Ostin niihin Ranskan reissua varten SM-SH11 -klossit, mutta kiinnitin toistaiseksi vanhat spinningpyörään ja hybridiini sopivat klossit, jotta pääsen ajamaan uudet kengät spinningissä sisään ennen reissua.
Uusi Shimanon kenkä tuntui pienemmältä kuin vanha, joka oli kokoa 39. Normikengissäni koko on 38-39, mutta nyt nämä ovat kokoa 40. Myyjä sanoi, että maantiekengät ovatkin pienempää kokoa. Sanoisin, että 39,5 olisi ollut optimaalinen, mutta nyt on tyytyminen tähän. Parempikin ehkä, että kengässä on hivenen väljää, kun kesällä polkiessa jalka kumminkin turpoaa.
Eilen illalla ruuvailin klossit kiinni ja tänään pääsin testaamaan niitä!

Viikonloppuna saatiin nauttia auringosta ja kirpakasta pakkassäästä maaseudulla. Käytiin lauantaina Antin kanssa kävelemässä jäällä, jossa lunta oli ehkä sentti. Harmi ettei ollut pilkkiä mukana, kamerasta puhumattakaan! Maisema oli niin kaunis auringon paistaessa, että olisi ollut kiva ikuistaa se kameralla. Ehkä ensi kerralla taskuun eksyy edes puhelin. On muutenkin ilo huomata miten paljon päivä on pidentynyt ja kuinka vauhdilla kevättä kohden mennään.

Sunnuntaina lähdettiinkin ajelemaan takaisin kaupunkiin heti aamupalan jälkeen. Suunnattiin urheilemaan heti. Mä kävin spinningissä ja Antti teki salitreeniä. Sitten siivottiin kämppä putipuhtaaksi (matotkin oli erittäin hyvin tuulettuneet ;) ). Kokkailtiin, syötiin ja mä lähdin kaverin kanssa käymään Pajutilalla. Siellä oli kaikki tuotteet -50%, mutta mitään ei kyllä tarttunut mukaan. Aika vähän oli enää valikoimaa jäljellä. Mä kävin Pajutilalla ensimmäistä kertaa. Se miljöö on kyllä todella kaunis!

Eilen jumppailtiin kavereiden kanssa stepissä ja tänään tosiaan menin spinningiin. Oli ihan megarankka tunti! Hikoilin varmaan monta litraa ja nyt on jalat tosi puhki. Äsken venyttelin kunnolla, pointsit siitä mulle. 

Viikko on potkaistu siis vauhdikkaasti käyntiin tällä suunnalla. Mansessa siis. ;)

Perjantaipöhinät

Au, au, au! Mun jalat on ihan puhki! Eilen aamulla pyöräilin töihin pakkasen kangistamalla polkupyörällä, niin en meinannut jaksaa pyörittää polkimia! Jalat huutaa nyt jonkinlaista palautumista. Tänään sitten hyppäsinkin bussin kyytiin puoliunessa.

Mulla on viikon ajan ollut ien tulehtunut suussa. Ensin ajattelin sen olevan afta, mutta joskus aikasemmin sellaisesta kärsineenä en pitänyt sitä aftana. Suussa kun ei ole hyvä olla tulehdusta, niin oman mielenrauhan saamiseksi varasin hammaslääkäriajan heti eiliselle lounastauolle. Mun vaki hammaslääkärille en saanut aikaa, joten menin toiselle yksityiselle hammaslääkäriketjulle. Hammaslääkäri ja hoitaja totesivat molemmat suun nähtyään, että afta se vain on. Joten he huuhtelivat sen ainoastaan antiseptisellä liuoksella ja olin viidessä minuutissa ulkona huoneesta. Lääkäri vielä totesi huonolla suomella ettei hän veloita tästä mitään. Kävelin kassalle ja virkailija löi kassaan summan 65euroa. Meinasin lentää pyrstölleni. Pyysin erittelyä ja ihmettelin suureen ääneen hullua hintaa! Virkailija kohautteli hartoitaan vaan. Ensiapuluontoinen tai muu vastaava käynti luki kuitissa. Työpaikalle päästyäni laitoin tulikivenkatkuisen palautteen ja pyysin tarkempaa selvitystä asiasta. Perustelin asian sillä, että heidän hinnaston mukaan jopa suppea suun tutkimuskin maksaa 39 euroa. Että mä kihisin kiukusta. Epäilen, että tämä huonosti suomea puhuva hammaslääkäri on kuvitellut, että "ensiapuluontoinen tai muu vastaava käynti" -kuvaus on jokin mitätön toimenpide ja lyönyt sen käyntihinnaksi euromäärää katsomatta. Saa nähdä mitä mulle sieltä vastataan.

Eilisen päivän teemana oli suun lisäksi kulttuuri. Töiden jälkeen iskä tuli meille, syötiin, ja lähdettiin Tamperetaloon. Viime vuonna mä sain Antilta joululahjaksi  liput uudenvuoden wieniläiskonserttiin ja tykästyttiin kovin! Tänä vuonna Antilla osui työvuoro juuri konsertin päälle, joten iskä lähti mun seuraksi sinne.
Todella vaikuttava konsertti. Klassinen musiikki on upeaa kuultavaa. Sitä löytyy mun Spotifyn soittolistoiltakin, mutta kuten mikä tahansa musiikki, se on livenä monin verroin hienompaa! Lisäksi konsertti oli valtavan viihdyttävä huumorilla höystetty. Ei voi kuin hämmästellä soittajien taitoa ja miettiä käytettyjä harjoitustunteja yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Tänään kävin ekaa kertaa tällä viikolla lounaalla ulkona. Herkkulakosta johtuen, musta tuntuu et vatsalaukku on pienentynyt, kun tulin ähkyyn niin säälittävästä määrästä ruokaa. Hmm, millaisia määriä mä olenkaan sit syönyt herkkuja! :D Muuten oon viikolla mussuttanut evässalaattejani, josta tosin eilen unohdin lihapuolen kotiin. :) Töiden jälkeen pakkailtiin viikonloppukamat ja lähdettiin maaseudun rauhaan, joten nyt on hyvä täällä mamman patojen äärellä päivittää blogia. ;) Paitsi jouduin hälyttää serkkupojan äsken, kun muistin että matot jäi ulos tuulettumaan! :D

Onnea on serkkuni L! <3

Hyvää viikonloppua ystäväiseni!

Keskiviikon äänenavaus

Tämän päivän ärsytyksen aiheita ovat olleet erinäisten ihmisten käytökset. Asiaan olen ennenkin kiinnittänyt huomiota, kun puhutaan vuorovaikutustaidoista. Mielestäni samalla puolella, yhteen hiileen puhaltavien ihmisten tulee pyrkiä molempia miellyttävään ratkaisuun ja pyrkiä siihen hyvässä hengessä. Tilanne voi olla ystävysten välinen keskustelu hyvin arkisestakin aiheesta, toisinaan syvällisestä tai sitten työkavereiden painiminen yhteisen projektin äärellä. Jos ratkaisua pohditaan yhdessä, niin silloin mielestäni kuuluu parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi kuunnella muitakin osallisia, eikä ainoastaan ajaa omaa näkökulmaa läpi. Ymmärrän tämän, jos sille on hyvät perusteet, mutta ratkaisun ollessa vielä saavuttamattomissa, on hyvä pitää avoin ilmapiiri. Itse olen pyrkinyt käyttäytymään luonteellenikin ominaisella tavalla, että ääneen jotain ratkaisua pohtiessani, joka myöhemmin on osoittautunut oikeaksi, en huutele kovaan ääneen tuuletusten saattelemana, että: "Mähän sanoin, ois kannattanu alusta asti kuunnella mua." Jos oman erinomaisuutensa välttämättä haluaa tuoda ilmi, niin sen voi sanoa vaikka: "Ahaa, se siis lopulta oli kuten ajattelinkin.". Sävyero, mutta toisessa osapuolessa hyvin erilaisen reaktion aikaansaava.

Tällä esimerkillä tarkoitan nimenomaa yhteistä päämäärän saavuttamista, en väittelyä ja haastetilanteita. Silloin jos väitellään, eli ollaan eripuolilla, tilanne on aivan toinen. Silloin kuuluukin tuuletella ja huudella, pilke silmäkulmassa tietenkin. ;)

Mutta tämän päivän kiukun sai aikaseksi juurikin kyseinen käytös. Mielestäni yhdenkään aikuisen ihmisen ei tuolla tavalla kuulu käyttäytyä. Se on vastoin hyviä käytöstapoja ja sitä paitsi todella lapsellista. Tähän olen törmännyt ennenkin. Mutta pahimman kiukunpuuskani laskeuduttua, tulin lopulta siihen tulokseen, että kyseinen käytös taitaa olla yhteydessä kilpailuhenkisyyteen. Pitää näyttää toiselle olevansa parempi ja oikeassa. Ihmiset, jotka tätä raivostuttavaa tapaa viljelee, eivät kyllä henkilökohtaisella tasolla sitä tarkota. Toisinaan tekisi silti mieli näpäyttää takaisin, mutta tähän mennessä olen saanut hillittyä mieleni. :D

Hah, no se siitä keskiviikon avautumisesta. Töiden jälkeen kävelin kotiin (alkumatkan auringon paisteessa!), söin välipalaa ja lähdin kohti Elixiaa. Eilisen vyöhyketerapian jäljiltä jalkapohjissa on kihelmöinyt, mutta suuntasin siitä huolimatta spinningiin. Jalat oli kyllä ihan puhki, mutta kohtuuhyvän reenin sain silti tehtyä.

Päivät ovat olleet valtavan paljon valoisampia ja mieli siitä syystä huomattavasti virkeämpi. Kiitos lumen, pakkasen ja auringon. Ei kauaa, ja kevätaurinko lämmittää kasvoja. Tykkään! Ei sitä ainaista harmautta, vesisadetta ja kurakeliä.

Tästä sitten kohti loppuviikkoa! Muistetaas käyttäytyä sitten niin, että hyvä ilmapiiri säilyy. ;) Vaikka joskus on hyvä se ilmapiiri räjäyttää sen pudistavan vaikutuksen takia, mutta turhat kitinät kiitos vähemmälle. Yritän sen itsekin muistaa, vaikka välillä väsyttäisikin. Huomenna kulttuuria tiedossa!

Ps. Ei tämä viiden päivän työviikko niin kamalalta tunnukaan, vaikka sitä ensin epäilin! :)

Vyöhyketerapiaa

Herkuton jatkuu. Viikko jo takanapäin! Tosin sallittuja pähkinöitä on tullut kyllä syötyä paljon, mutta nehän terveellisiä. ;) Joku voisi tähän todeta että joo, kohtuudella...

Eilinen oli pelottavan tehokas päivä ollakseen maanantai. Aamulla kun pyöräilin töihin, meinasin menettää hermot jäiseen polkupyörään. Oli kyllä valtavan kankea, mutta eipä kylmä tullut matkalla. Maanantainen suurin riemunaihe  oli, kun työpaikan ovesta astuin pihalle ja tajusin olevan valoisaa! Mieletön tunne, eikä koko kotimatkan aikana tarvinnut laittaa pyöränlamppua päälle.

Söin kotona edellisen päivän uunilohta, joka sitten myöhemmin kostautui jumpalla, kun potki takaisin hyppiessä. Mulla oli J:n kanssa jumppatreffit ja me käytiin stepissä. Sen piti tuoda mulle luettavaksi Twilightit, mutta siinä höpötellessä ne kirjat jäi sen kassiin. :D Hah.
Mä sitten kotiin päästyäni tuumailin, että mitä mä alan nyt iltaisin lukemaan ennen kuin saan J:ltä ne kirjat... Kaivoin kirjavitriinistä uudelleen Fifty Shades Of Grey:t! Juuri sain vikan osan luettua, mutta sarjan ollessa niin koukuttava, aloin lukemaan sitä uudestaan.

Fifty Shades of Grey on siis tämä kohutrilogia, joka on jakanut mielipiteet laidasta laitaan. Lauantaina juuri tyttöjen kanssa kahvilla ollessamme puhuttiin tästä, ja yksi kirjoja lukenut ei tykännyt yhtään. Mä taas oon aivan koukussa muutaman muun ystäväni ohella. Hesarissa oli ilmeisesti joku kriitikko (?) haukkunut tämän kirjasarjan ja todennut, ettei kenenkään pitäisi koskaan lukea tätä. Noh, en ole samaa mieltä, sillä eikös minkälainen kirjallisuus tahansa avarra katsomusta... Tiedä häntä, mutta mä suosittelen kuitenkin! En kyllä kaiken herkimmille tyypeille, sillä mullakin korvat välillä punoitti kirjaa lukiessa! :D Tää mun Grey -villitys on saanut mut kaivamaan Spotifysta kyseisen soundtracin kovalle kuuntelulle.

Tänään mä kävin lunastamaan anopilta saadun joululahjan töiden jälkeen. Kävin nimittäin vyöhyketerapiassa. Se vasta oli mielenkiintoinen ja mieluisa kokemus! Menen kyllä uudestaan. :) 

Wikipedia sanoo näin: "Vyöhyketerapia (ts. refleksologia) on uskomuslääkintää, jossa ihmistä hoidetaan painelemalla kehossa uskomuksen mukaan sijaitsevia heijastepisteitä. Vyöhyketerapeutti käsittelee joko pelkästään jalkaterien heijastepisteet tai koko kehon heijasteet (myös kädet, korvat, kasvot ja keskivartalo)."

Minun kohdalla vyöhyketerapeutti kävi korvat ja jalat läpi. Valtavan rentouttavaa ja nyt jalkoja kihelmöi. :) Moni on saanut apua erilaisiin vaivoihin juuri vyöhyketerapian avulla. Suosittelen kokeilemaan!

Pukekaahan lämpimästi. Nyt nautitaan paukkupakkasista ja talvesta! Pipo vaan korville ja menoks. ;)

5/30

Kyllä vain. Nimittäin viides päivä herkuttomasta alkaa olla takanapäin. Minä yllytyshulluna ihmisenä lähdin Heidin ja Tunturin kanssa herkuttomaan mukaan. Se tarkoittaa, että me ollaan kolmekymmentä päivää ilman karkkia, sipsiä, mehuja, limppareita, leivonnaisia, roskaruokaa yms. Lisäksi päivittäin (jumpista yms urheiluista huolimatta) on tehtävä 100 liikettä, jotka koostuvat joko etunojapunnerruksista, ojentajapunnerruksista tai istumaannousuista. Tuli kyllä hyvään saumaan noiden joulusuklaiden jälkeen tämä herkuton kausi. Herkkukierre laakista poikki. Arkipäivät eivät tuota ongelmia, mutta viikonloput vähän mietityttää. ;) Onneks pähkinöitä voi syödä!

Torstaina kävin töiden jälkeen spinningissä ja Antin veli tuli käymään illalla meillä. Sain siltä tuliaisiks Kanadan reissulta Oilersin teepparin; oli ihan sikahieno! :D Sellanen retrohenkinen. Kävelin muuten salilta silloin illalla kotiin goretex -kengissä ja varrettomissa sukissa. Lopputuloksena kantapäissä ihan älyttömät rakot! Nyt alkaa hiljalleen helpottaa...

Perjantaina kävin lounastelemassa Antin kanssa ja töiden jälkeen menin suoraan hierojalle. Varasin hierojan jo joulukuussa, ajatellen Lappiviikon jälkeistä elämää. Mietin viikolla, että hierotutanko jalat vai selän, kun molemmat on jumissa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että selkä kaipaa kipeämmin hierontaa. Sen tiistaisen Combat -tunnin jälkeen mielikuva vahvistui, kun uudet lihakset selässä selvisivät mulle. Ja jumissa se selkä sitten olikin!

Ilta otettiin lunkisti ja lauantaina aamulla tuli kummityttö hoitoon muutamaksi tunniksi. Antti jäi sen kanssa meille, kun mä kävin jumpalla. Sitten lähdin keskustaan kampaajalle. :) Hiuksia siistittiin ja tyven punertavaa omaa väriä taitettiin kirkkaammaksi vaaleaksi. Maaliskuussa sitten leikataan lyhyt (siis lyhyempi) kevättukka! Nopeesti talvi menee..

Kampaajan jälkeen pyörähdin kaupungilla ostamatta mitään muuta kuin Punnitse&Säästä -kaupasta kuivattuja hedelmiä. Sitten näin tyttöjä ja mentiin Europaan kahville sekä juoruaan. Ihana lauantai!! Sillä aikaa serkkupoika oli tullut meille istumaan iltaa ja saunomaan. Antti paisto meille älyttömän hyvät sisäfileepihvit lauantain kunniaks! Nam!

Tänään mä kävin taas spinningissä ja Antti tuli salille kanssa. Tultiin kaupan kautta kotiin syömään välipalaa ja lähdettiin pesettään autoa. Nyt se oli hyvä pesettää kun tuli pakkaset ja sitä paitsi oltiin menossa Koskikeskukseen, niin sai auto kuivua parkkihallissa. Ostin mun puhelimelle nahkaisen Hilfigerin suojakotelon samalla.

Tehtiin ihanaa ruokaa taas tänään. Uunilohta, uunikasviksia, salaattia ja perunamuusia. Tein myös sämpylöitä, joten kunnon keittiöpäivä ollut.

Nyt vielä hetki lunkisti ennen yöunia ja uuteen viikkon valmistumista. Mahtaa työviikko tuntua pitkältä, kun ei hetkeen oo ollut viittä työpäivää putkeen. Mutta ens viikolla on taas kaikkea kivaa tiedossa, joten innolla uuteen viikkoon! :) Huomenna heti on jumppatreffit J:n kanssa. <3

Nyt kun on saatu pakkanen meidän ystäväksi tänne (kyllä vain!), niin toivottavasti lykkäisi vielä enemmän luntakin. Pääsee hiihtään!!!!

Kivaa sunnuntain jatkoa!!

Home Sweet Home! <3

Reissusta rähjääntyneenä päästiin kotiin aamuyöstä lauantaina. Takamusta särki niin, ettei meinannut uni silmään heti tulla. Sitä se pitkä istuminen teettää..

Lauantaina herättiin kumminkin ajoissa, kun Antti lähti pelaan ja mä kävin alennusmyynneillä. Lauantai-ilta oli rauhallinen; käytiin saunassa, syötiin kasvissosekeittoa koko päivän (!!!) ja mentiin ajoissa nukkumaan. Kasvissosekeittoa siksi, että tuli syötyä pitsaa ja muuta raskasta sen verran tuolla Lapissa, että kevyt ruoka oli todella tervetullut!

Sunnuntaiaamuna mä kävin spinningissä hikoilemassa. Ylläolevat kuvat ovat sunnuntai-iltana otetut, kun kaveripariskunta (A&T) tuli saunomaan ja katsomaan Suomen peliä! Ja kyllä siinä lentopalloakin tuli katsottua. Mä olen niin tyytyväinen noihin Riviera Maisonin rottinkisiin katelautasiin; ne sopii niin hyvin noiden meidän Pentikin lautasten kanssa!

Sunnuntaina teema jatkui... Kävin nimittäin aamun power -jumpan jälkeen kaverin kanssa Lempäälässä Vaihmalan hovissa alennusmyynneillä. ;) Siellä oli kaikki Riviera Maisonin ja Lexingtonin tuotteet -30%! Ja kyllä, siellähän oli vaikka mitä! Aivan ihana putiikki, suosittelen käymään! Meillä on RM:n yksi yöpöytä ennestään. Itse asiassa se on ostettu vuosi sitten Ylläkseltä yhdestä sisustuskaupasta, jota tänä vuonna ei sitten enää ollutkaan! Mikä pettymys!

Siinä ostosharkintakahvia juodessa soitin Antille, että mittailee vähän meidän makkaria, jos kääntäisi sängyn toiselle seinälle, niin mahtuisiko toinenkin yöpöytä sinne.. Nyt se oli nimittäin alessa! No miehet, ei se ihan tajunnu miten mä sen sängyn ajattelin kääntää, niin mittasin sen itse kun pääsin kotiin. ;)

ostin kyllä Riviera Maisonin aivan ihanan avainnaulakon!

 

Kotona mittailtiin ja lopulta siirrettiin sänky. Toinen yöpöytä olis niin täydellinen sinne! Eihän siinä auttanut muu kuin startata auto kohti Lempäälää uudestaan! Joo, sain mä vähän silmien pyörittelyä osakseni, mutta kyllä kummasti viimeisen alepäivän ostos kelpasi. ;) Mä laitan joku päivä kuvaa tuosta makkarista! Oon niin tyytyväinen. :)

Lauantain paras vaatelöytö oli Leviksen pitkä villatakki, jossa on jopa 80% villaa! Laatuvaate puoleen hintaan! Fotoo tulee siitäkin jossain vaiheessa. :)

Huomaa muuten hyvin tuon eron kuvanlaadussa; ylimmät kuvat on järkkärikuvia ja muut kännykällä otettuja...

Eilen mä kävin "uutuus"jumpalla Elixiassa. Cardio Combat on tullut takaisin ohjelmistoon ja voi että, kyllä sitä olikin ikävä! Se on sellainen tunti jossa on sarja potkuja ja nyrkkeilyiskuja. Aerobinen vuorottelee lihaskunnon kanssa. Aivan ihana hikitunti! Viimeisen yhdentoista päivän sisään mulla on ollut yksi lepopäivä, ja kaikkien treenien jälkeen sykemittari on takonut maksimiharjoitusta. Ei hyvä. Mun lihakset on ihan megajumissa, joten jätin tänään suosiosta urheilut väliin!

Huomenna sitten taas spinningiin uusin voimin!

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Ylläs part 3

Kotimatkalla. Tässä repsikassa istuessa on hyvä muistella kulunutta viikkoa Ylläksen tykkylumien keskellä.

Keskiviikkona, vuoden ensimmäisenä päivänä, me lähdettiin poikien kanssa hiihtämään päämääränä kahvila Elämänluukku. Se on kahvila, jonne pääsee myös autolla. Niimpä me sovittiin sinne kahvitreffit J:n, tyttöjen ja koiran kanssa. Ei oltu aiemmin hiihdetty sinne, joten reitti oli tuntematon. Noh, se hiihtolenkki menikin sitten vähän reisille... Latu kulki pääsääntöisesti järven jäällä, jota ei oltu ajettu kuin kerran, koska jäällä oli aiemmin ollut niin paljon vettä. Asia selvisi meille vasta perillä. Arvaattekin varmaan kuinka lahjakkaasti suksi upposi ja matka taittui todella raskaasti! Kaikki kolme oltiin kahvilaan päästyämme niin rikki, poikki ja puhki, että takaisin hiihtämistä ei edes harkittu! :D Onneksi oli farmari... Ja sen vetoisuus tuli testattua! Kaikki mahduttiin autoon suksinemme hyvin..hmm..mielenkiintoisella tavalla. ;) Naurettiin, että melkoisia urheilijoita kun autolla tullaan takas kämpille! Hah! Tuli siitä silti hiihtäen yli 11 kilometriä matkaa.

Joka päivä, seitsemän päivän ajan, kävimme Antin kanssa hiihtämässä. Hiihtolenkkien pituus vaihteli 10-17 kilometrin välillä. Älkää ottako musta mallia, sillä päivittäin viikon ajan, mun sykemittari huuteli maksimiharjoitusta. Ei kovin järkevää, mutta tämmöiseltä on/off -tyypiltä ei voi muuta odottaakaan. ;)

Tänäänkin käytiin vielä hiihtämässä, kun muu seurue lähti jo illalla ajelemaan takaisin kotiin. Aamulla olikin viikon paras hiihtosää! Latu oli ihan huippukunnossa, oli sääli pakata tavarat ja lähteä kotiin. Viikko meni niin nopeasti.

Mä ajoin Tornioon saakka ja sitten Antti hyppäsi puikkoihin. Kyllä tämä Suomi on pitkä maa! Tunnen sen istuinluissani ja nyt ollaan vasta Oulun kohdalla menossa...

Lumiraja muuten menee tuossa Tornion kohdalla. Toivottavasti pian tulee eteläänkin lunta, jotta pääsee Kauppiinkin sivakoimaan. :)

Loppukevennyksenä vielä kuva autosta, jonka varmaan tunnistattekin eräästä leffasta. ;)

Tämän lomaviikon jäljiltä on ihana palata kotiin loppiaisen viettoon ja tiistaina virkeänä sekä levänneenä töihin. ;)