tiistai 25. marraskuuta 2014

Kiireinen äitiyslomalainen?

Otsikko kertoo kaiken oleellisen. MUKA kiireinen. En edes ole mitään ihmeempiä tehnyt, niin silti tuntuu, että olen koko ajan menossa johonkin suuntaan. Vointi on edelleen mainio, niin tulee sitten touhuttua kaikenlaista ja järjestettyä menoa.

Lauantaina meillä oli tyttöjen pikkujoulut yhden ystävän luona. Oli ihanaa istua kaikessa rauhassa, vaihtaa kuulumisia ja nauraa välillä vedet silmissä! Onneksi aloitettiin illan vietto jo hyvissä ajoin, niin mäkään en heti sipannut. ;) Tulin kotiin yhdeksän aikaan, mutta tyttöset oli lähteny vielä yöelämään jatkamaan. Sunnuntaina käytiin kaveripariskunnan luona kahvittelemassa ja eilen mulla oli parin kaverin kanssa lounastreffit. Eli kyllä sitä ohjelmaa vaan on!

Viime päivinä ja viikkoina on uutisoitu perhetragedioista Suomessa. Täytyy kyllä sanoa, että kolahtaa aikalailla tällä hetkellä. Ei vaan voi ymmärtää... Kunpa kaikilla olisi yhtä vahva tukiverkosto ympärillä kuin itsellä.

Mulla on ihaan hirvittävä sisustuskuume. Luen kaikenlaisia remonttiblogeja ja ostan sisustuslehtiä. Kun tämä pikkuinen saapuu tälle puolelle masua, niin saan muutakin ajateltavaa. :D Onneksi nykyinen asunto on sen verran pieni, etten voi ostaa tänne mitään. ;) Tulevaisuus näyttää, että missä asustellaan sitten seuraavaksi...

Lukuhetkiä..


Mutta Mansessa kaikki ennallaan ja masu kasvaa! Koitan ehtiä kirjoittelemaan useammin, kun se vielä on mahdollista. Alkuun voi tissitakiainen viedä mahdollisuuden kirjoitteluun, joten katsotaan ja punnitaan tilanne sitten uudelleen.

Kyllähän tuossa mahan päällä jo viikkaisi pyykit...



keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Posteljoonin tuomaa...

Viikko kulunut aika leppoisasti liikunnan ja ystävien parissa.

Maanantaina kävin salilla, mutta muuten päivä ja ilta kului rauhallisesti kotona. Nyt olen taas muutaman yön nukkunut aika huonosti, joten aamut venyy aikalailla ja kropan käynnistyminen uuteen päivään ottaa aikaa. Niimpä eilen kävin tahtojen taistelun lenkin suhteen. Ensin mietin onko kyse oikeasti väsymyksestä vaiko vain lorvikatarista. Tulin siihen tulokseen että laiskotus se oli, joka puski päätään. :) Niinpä mä itsepäisenä potkin itseäni persuksille ja lähdin kunnon reippaalle lenkille (sportstrackerin mukaan 7,3km/h!). Ja kuten varmaan jokainen tietää, niin sitä päätöstä ei tarvinnut jälkikäteen katua. :) Illalla treffasin pari ystävää kaupungilla teekupin äärellä, joten oli ihana päivä!

Tänään posti toi tullessaan jokavuotisen odotuksen. Nimittäin Suuri Joulukirja! Sormet syyhyää päästä kunnolla sen kimppuun, josko huomenna olisi rauhallinen hetki siihen syventyä. :)

Postin tuomaa <3

Käytiin iltapäivällä salilla ja illalla paketoin jo ostetut joululahjat valmiiksi. Salilla tuo tekeminen vaatii hivenen soveltamista tämän masun kanssa, mutta alataljankin voi tehdä kahvalla vuoropuolin. ;) Nyt tosin alan saamaan kovasti huomiota siellä, ja ihmiset tulevat kyselemään laskettua aikaa. Mutta hyvin positiivisesti ovat onneksi suhtautuneet raskausajan liikuntaan, kuten kuuluukin! Mutta valitettavasti olen kuullut myös toisenlaisia kokemuksia...

Huomenna siivotaan, ja pikkupakkastakin se lupasi sopivasti mattojen tuuletukselle. :)
Nenät kohti loppuviikkoa!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Hiljaiseloa

Huolimatta hiljaisuudesta täällä blogin puolella, olen edelleen yhdessä koossa. :)
Blogihiljaisuus on lähtöisin kiireistä ja väsymyksestä, siitä tyypillisestä.

Viime viikolla mulla oli lääkärineuvola ja asiakasomistajapäiviltä hankittiin kaikki vauvanhoitotarvikkeet. Tänään saatiin vaunut kokoon ja perjantaina haetaan turvakaukalo telakoineen. Pikkuinen on siis tervetullut koska vaan, täällä sua jo odotellaan. <3

Kummityttö oli viikonloppuna yökylässä. Käytiin katsomassa elokuvissa Muumit Rivieralla ja ekaluokkalaisen sai ihkaoikeat korvikset. ;) Jännitti kovasti, mutta hienosti se meni.
Oli muuten melkoinen leffa! Siinä Muumipappa oli oikeasti krapulassa ja Niiskuneitiä liehitteli playboy. Kyllä tädin naama kalpeni tämmöisestä sensuroimattomasta Muumista. :D

Salia ja lenkkiä oon tehnyt normaalisti, mutta powerissa en ole nyt käynyt. Inhottavat vihlonnat ja juilinnat lantionseudulla on saaneet mun masun humpsahtamaan yht'äkkiä alaspäin. Huomasin sen tänä aamuna! Laitankin tuohon kuvan vertailun vuoksi. Vasemmanpuoleinen kuva on viime keskiviikosta, kun olin lähdössä neuvolaan, ja oikeanpuoleinen on tältä aamulta. Maha on suorastaan valahtanut. :D

Vertailumasut

Paitsi ettei tuo kollaasi ole kuitenkaan kovin havainnollistava, höh. Mutta nyt huomaan ison eron kuitenkin!

Tänään kävin salilla tekemässä käsireeniä, polkemassa kuntopyörää ja heiluin hetken stepperillä. Kyllä tuo pienikin liikunta tekee hyvää! Multa tultiin kysymään siellä laskettua aikaa. Kerrottuani sen olevan hyvin pian, niin täti totesi: "tää on kohteliaisuus, mutta näytätkin siltä." :D Joo, onhan tuo aika mötkö tuo masu jo, mutta kyllä mä siitä tykkään. Ei se häiritse mua, vaan kulkee kompaktina pakettina mukana. :) Enemmän häiritsee tuo uudet mittasuhteet saanu takamus, mutta eiköhän se siitä sitten normalisoidu sen kummempia stressaamatta.

Iltapäivällä toteutin pienen ulkoiluhetken, kun kävelin jalkahoitoon. Pieni järkytys tosin odotti, kun hoitolassa oli poliisit vastassa. Paikka oli hetkeä aiemmin ryöstetty! Järkyttävää. Pakko olla joku huumehörhö, kun maanantaina keskellä päivää ryöstetään hoitolan ollessa vaan pari tuntia auki. Ei siinä ajassa ole pohjakassa ehtinyt kertymään! Mutta sympatiat henkilökunnalle. Kamala kokemus!

Kasattiin tosiaan illalla vaunut valmiiksi. Muistinkin niiden olevan just niin näppärän kokoiset, että melkein taputin molempia päälaelle hyvästä ostopäätöksestä. Mutta silti. Mä haluan niiden säilyttämiseen oman sopen. Eli ehkä meidän sittenkin tarvitsee muokata huonekalujen paikkaa, valitettavasti. Mutta vain sillä keinolla eteisen syvennys saadaan vaunuille käyttöön... Suunnittelu jatkukoon...

tiistai 11. marraskuuta 2014

Isänpäiväviikonloppu

Viikonloppu meni isukkia juhliessa, urheillessa ja leipoessa.

Mun on aina niin helppo keksiä miten isää muistan, oli sitten syntymäpäivät, isänpäivät tai joulu. Se nimittäin aina ilahtuu leivonnaisista! Etenkin leivistä ja sämpylöistä.. Niinpä mä sunnuntaiaamuna tein piimälimppua, joista kaksi vein arvan ja sukkien kera päivänsankarille. Anttia juhlitaan isänpäivänä sitten ensi vuonna, vaikka mun mielestä sitä olis voinut juhlia jo nytkin. Isukki. <3

Nyt mä oon muutamana yönä heränny suhteellisen kivuliaisiin supistuksiin. Kuuluu toki asiaan jo tässä vaiheessa, mutta mielellään pikkuinen vielä pari viikkoa saisi masussa jumppailla. :)

Maanantaina mulla oli labra-aika keskustassa, jonne päätin mennä kävellen. Kävelin sitten toista reittiä takaisin, joten. Kilometrejä tulikin melkein kymmenen! Teki hyvää ulkoilla ja kävellä pitkälti, mutta kotiin päästyä oli jalat ihan puhki! Tein ruokaa valmiiksi ja menin päiväunille. Unta riittikin sitten melkein puolitoista tuntia! :D Pienet päikkärit... Käytiin me sitten Antin kanssa vielä salilla tekemässä käsireeni illalla.

Tänään onkin ollut rento päivä! Kävin kaverin luona kahvilla ja loppupäivä on mennyt kotona löffätessä. Kävelyllä käytiin illalla, mutta muuten sohva on ollut visusti selässä!

Huomenna mulla on lääkärineuvola! Saa nähdä mitä siellä sitten sanotaan. :)

Sitteri odottaa jo istujaansa :)

perjantai 7. marraskuuta 2014

Let it snow!

Tämä viikko on ollut yllättävän urheilullinen ja tehokas! Maanantai starttasi salilla, tiistaina oli power -tunti vuorossa, keskiviikkona kävin lenkillä ja eilen oli taas salia! Hyvin on jaksanut painaa menemään, kun lisäksi oon siivonnut, silittänyt ja järjestellyt hiki hatussa. Ehheh, laiska töitään laskee vai miten se nyt meni...;)

Nelisen viikkoa laskettuun. Alkaa oleen jännän äärellä! Vaikka en mä myönnä että mua vielä jännittäis. :) Keskiviikkona käytiin synnytysvalmennuksessa, josta jäi ihan hyvät fiilikset. Sen piti itseasiassa meidän oma neuvolatäti. Mutta jösses, täytyy silti sanoa että mun ja Antin huumorintaju on jääny sinne yläasteen tasolle, kun ei ihan kaikissa välilihanhieronta -jutuissa meinannu pokka pitää. :D Ja juu, totista totta, mutta kyllä se vielä tässä vaiheessa tuo hymyn huulille.

Mä oon vaihtanut verhot meillä! Meinas mennä säätämiseksi, kun en ekoihin ollut tyytyväinen. Kävin sitten vaihtamassa ne, ja NYT on hyvä. :) Kuvasin myös masuni aamuna, jolloin laskettuun aikaan oli tasan kuukausi jäljellä.

Kuvakollaasia viikolta

Samassa kuvakollaasissa on koottuna mun verhoprojekti ja valaisimien uudelleen sijoittelu.

Tänään mulla on lounastreffit kaverin kanssa. Vaikka tämä on ollut ensimmäinen täysi viikko kotona, niin kyllä sitä silti viikonloppuna innolla odottaa. :)

Ps. Ulkona on niin kaunista, kun on lumi maassa! Nautitaan vielä kun sitä on. :)

tiistai 4. marraskuuta 2014

Mammaloman kiireitä

Tämän siitä saa kun päättää hoitaa asioita sitten äitiyslomalla, kun on aikaa. Mikä on lopputulos? Mä säntäilen ja sähläilen aamusta iltaan. :D Mutta saapahan keskittyä tähän pesänrakennukseen täysillä.

Viikonloppuna hioin ja maalasin viimein sen lipaston maalla. Kuvamateriaalia siitä ei vielä ole, mutta otan isänpäivänä, kun ruuvaan uudet vetimetkin paikoilleen. :) Luulen, että siitä tulee oikein passeli!

Sunnuntai oli melkoinen sadepäivä, joten me suunnattiin Ideaparkkiin ja Ikeaan. Ikeasta käytiin katsomassa pinnasänkyä, mutta se jäi todella katselemiseen tuottamatta sen kummemmin tulosta. Ei oikein mikään sytyttänyt. Mutta mukaan tarttui uudet verhot, tuunattuun lipastoon vetimet sekä joulun paketointitarvikkeita.
Ideaparkissa hoidettiin sitten joulupukin hommia lähinnä, mutta ostettiin me vauvalle mun kauan kuolaama tikkipeitto yhdestä käsityöliikkeestä, sekä Finlayssonilta lakanat. :) Illalla kävin vielä Heidin kanssa lenkillä ja parantamassa maailmaa. Ei huono!

Tikkipeitto :)

Vauvan lakanat Finlayssonilta

Ja niin on tämä alkuviikkokin hurahtanut niin vauhdikkaasti käyntiin, etten ole ehtunyt edes töihin kaipaamaan! Antti piti eilen vapaapäivän, joten me hyödynnettiin se erittäin tehokkaasti. Mä olin jo puoli kahdeksalta kuntopyörän päällä polkemassa salilla ja Antti kiekkoilemassa. Puoli kympiltä meillä oli Leivon Leipomon kahvilassa aamupalatreffit, josta jatkettiin Babystyleen sekä pariin muuhun kauppaan siinä Kalevassa. Babystylesta me löydettiin sitten viimein sänky! Sellainen tukeva, jonka muotoilu miellytti molempien silmää. Viimein! Hetken ehdin jo luulla että vauva ehtii syntymään ennen kuin sänky löytyy. Ostettiin sieltä myös pari tuttipulloa ja patjan suoja. Gigantista haettiin tietokone ja XXL:stä Antti osti kiekkotarvikkeita ja terotutti luistimensa. Sen verran meni aikaa sillä reissulla, että päätettiin myös lounastaa paikan päällä, ennen kuin autokuormallista tavaraa lähdettiin purkamaan kotiin.

Antti sai koottua sängyn paikoilleen ja täytyy kyllä sanoa, että meidän makuuhuoneesta tuli ihan valtavan kotoisa. Vielä kun saadaan pieni tuhisija sinne pinnikseen. <3

Viime yö meni taas loistavasti. Nukahdin varmaan kymmeneltä, mutta ensimmäisen kerran katsoin kelloa 1:38. Kello 3:30 kävin vessassa, ja siihen ne yöunet sitten jäikin. Ei kerta kaikkiaan nukuttanut! Pyörin viiteen saakka sängyssä, kunnes Antti heräsi töihin. Sitten mä laitoinkin pyykkikoneen laulamaan ja aloin silittämään harsokasaa silitysrauta punaisena. ;) Joten tässähän tämä aamu on mennyt hyvinkin tehokkaasti jälleen! :D Täytyy sanoa, että onneksi en ole enää töissä. Nyt voi ottaa lepiä kun siltä tuntuu, eikä unettomat yöt haittaa niin paljoa!

Pinnis<3