maanantai 11. elokuuta 2014

Etanamaista etenemistä

Perjantaiaamu sai mun silmät melkein pullahtaan päästä, kun astuin vaa'alle. Viikossa oli pamahtanut puntariin kolme kiloa! Alkujärkytyksen jälkeen tajusin viikon ruokalistaa muistellessani, että läskiä se ei voinut olla. Noh, eihän mulla ollu nilkkoja näkynyt iltaisin....

Asia jäi sen verran vaivaamaan, että soitin neuvolaan. Ne rauhoittelivat, että ei se vielä voi raskausmyrkytystä olla, vaikka turvotus onkin melkoista. Käskivät tarkkailla tilannetta, mutta lähinnä hellettä syyttivät...

Noh, lähdettiin heti töiden jälkeen maalle, kun Antilla oli siellä jalkapallopeli. Mä kävin lenkillä ja myöhemmin vielä Savon sukulaisia tuli vanhempien luo kyläilemään mukanaan valtava määrä savumuikkuja! Mä en suolan pelossa niihin uskaltanut kajota, mutta Antti niitä himoonsa veteli. :D

Lauantaina käytiin mökillä saunomassa ja nauttimassa viikonlopusta. Järvellä heiteltiin hetki, mutta ei saatu edes haukia!

Nopeasti on unirytmi loman jälkeen palautunut, sillä viikonloppuisinkin aloin aamulla heräilemään kuuden aikaan, enkä seitsemän aikoihin saanut edes torkuttua, vaan nousin ylös. Sunnuntaina siis aloiteltiin marjapuskien tyhjennys mustaherukoista. Mä lensin päistikkaa nokkospuskaan ja amppareita pyöri jatkuvasti ympärillä. Näistäkin seikoista huolimatta puskat tyhjeni marjoista pakastimeen. :) Mutta pakastimen sisältöä syynäilin silti huolestuneena, sillä se suorastaan huusi mustikoita! :(

Iltapäivällä laitoin sormukset viikonlopun jäljiltä sormeen, kun keräiltiin tavaroita kotiin lähtöä varten. Yllätyin suorastaan kun sormukset suorastaan solahtivat sormeen! Kyllä oli nesteet lähteny liikkeelle. :) mutta sitähän ne perjantaina neuvolasta sanoivatkin, että istumatyö pahentaa turvotusta, kun lonkat painuvat ja estävät verenkiertoa...
Kotona vielä hoidettiin viikkosiivous alta pois, ja loppuilta vietettiin sohvalla. :)

Tänään kävin töiden jälkeen lenkillä. Tuntui, että kävelen täyttä höyryä eteenpäin ja hiki virtasi, mutta matka ei taittunut. Miten ihmeessä musta on tullut näin hidas?! Hidas kuin etana. Työmatkoihinkin on varattava nykyään enemmän aikaa.. Jollakin tapaa hyvin turhauttavaa. Mutta mä luotan siihen, että ensi keväänä mä pääsen normaalia vauhtia etenemään.  In my dreams... ;)



Niin ihanaa kuin raskaus onkin ollut, se on tuonut mukanaan myös näitä pieniä haasteita. Ja vielä yksi näistä raskauden tuottamista ongelmista on, että mun vaatteet kerta kaikkiaan loppuu. Pakko yrittää etsiä jostain jotain trikoota! Ostin mun yhden kaverin mammafarkut keväällä, ja äsken niitä sovittaessani totesin että nyt ne oli just sopivat! Jee! Mutta mahtuneeko enää lokakuussa.....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti